1/2011 MetsäRaha OP-Pohjola-ryhmän maa- ja metsälehti ENERGIAPUUSAVOTAT käynnistyvät tänä vuonna s.4 Metsätilalle TARKKA ARVO ammattilaisen avulla S.16 S.18 Metsäveroilmoitus sähköisesti Metsäyhtiöt tekevät nyt hyvää tulosta S.7 Päätoimittajalta Tulossa hyvä vuosi eroilmoituksen teko on jälleen ajankohtaista. Me olemme taas tehneet perinteisen metsävero-oppaan, joka löytyy tämän lehden keskiaukeaman välistä. Opasta kannattaa hyödyntää veroilmoituksen teossa. Oppaasta löytyvät veroilmoituksen teon ohjeiden lisäksi muun muassa taulukot muistinpanoja varten. Metsäveroilmoituksen tekoon kannattaa uhrata hetki aikaa. Veroilmoitus kannattaa jättää, vaikka puunmyyntituloja ei olisi kertynytkään vuonna 2010. Verottajalle ilmoitettavat metsätalouden menot huomioidaan metsänomistajan muiden tulojen verotuksessa. Vähennyskelpoisena menona löytyy lähes jokaiselta metsänomistajalta ainakin metsänhoitomaksu. Verotus puhuttaa yleisemminkin tänä keväänä. Vaalit ovat tulossa ja puolueet esittelevät omia verolinjauksiaan. Keskustelun pohjana toimii Hetemäen verotyöryhmän raportti. Metsänomistajan kannalta keskeistä ovat pääomatuloverotukseen tehtävät muutokset. Mikäli julkisuudessa esillä ollut pääomatuloveroprosentin korotus toteutuu, kiristää se metsänomistajien verotusta. Myös kiinteistöveron laajeneminen metsämaahan lisäisi metsänomistajien verorasitusta. Puumarkkinoilla ollaan palaamassa normaaliaikaan. Puukauppaan vaikuttaneet verohuojennukset ovat jääneet historiaan. Myös myrskypuun vaikutus puumarkkinoilla on ohitse. Positiivisia odotuksia puumarkkinoille luovat metsäteollisuuden parantuneet suhdannenäkymät. Teollisuus ilmoittaa tarvitsevansa tänä vuonna yhtä paljon puuta kuin viime vuonna. V Positiivista virettä puukauppaan tuovat myös tavoitteet lisätä uusiutuvan energian käyttöä. Tämä kasvattaa energiapuun kysyntää. Energiapuun myyntihalukkuutta pyritään lisäämään tänä vuonna voimaan tulevalla pienpuun korjuutuella. Metsien vakuuttaminen eteni selvästi Suomessa viime vuonna. Tähän vaikutti meidän viime vuoden kampanjamme, jossa pankki- ja vakuutusasiointinsa OP-Pohjola-ryhmään keskittänyt metsänomistaja sai uuden metsävakuutuksen vuodeksi veloituksetta. Pyrimme jatkossakin tarjoamaan kilpailukykyisiä palveluita metsänomistajille. Parhaat tarjoukset suunnataan pankki- ja vakuutusasiointinsa OPPohjola-ryhmään keskittäville asiakkaille. Talvinen luonto tarjoaa loistavat virkistysmahdollisuudet. Lumenpaljous estää monissa osin Suomea metsänhoitotöiden teon. Metsässä voi kuitenkin liikkua ja nauttia kauniista talvimaisemista. Talvella puut lepäävät ja odottavat seuraavan kasvukauden alkua. Otetaan yhdessä kaikki irti tästä rauhallisesta maisemasta. Tapio Tilli päätoimittaja MetsäRaha OP-Pohjola-ryhmän maa- ja metsälehti maatalousyrittäjille ja metsänomistajille. 38. vuosikerta. OP-Pohjola-ryhmän maa- ja metsälehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa: 3 maatalousteemaa (KultaJyvä) ja 3 metsäteemaa (MetsäRaha). MetsäRaha 1/11 ilmestymispäivä 14.1.2011 Julkaisija: OP-Keskus Kustantaja: Agrimedia Oy MetsäRahan toimitusneuvosto: Markku Halonen, Heikki Kuurne, Satu Laamanen, Tuomo Liukka, Tarja Mikkola, Janne Vaittinen ja Mikko Vepsäläinen. Päätoimittaja: Tapio Tilli, puh.010 252 8536 Toimituspäällikkö Paavo Tuovinen, puh. 040 561 6630 Ulkoasu: Katja Konga/Studio Lume, katja@studio-lume.fi Ilmoitusmyynti: Agrimedia Oy, puh. 040 539 3089, ilmoitukset@agrimedia.fi Painopaikka: PunaMusta Oy, Tampere, 2010. ISSN 0788-8511. Aikakauslehtien Liiton jäsen. Tilaukset omaan Osuuspankkiin. Osoitteenmuutokset: Välitetään automaattisesti Väestörekisterikeskuksesta kuukauden kuluessa. Lehden peruutus ilmoitetaan omaan Osuuspankkiin tai Osuuspankin puhelinpalveluun 0100 0500. Lehti ei vastaa toimitukseen tilaamatta lähetettyjen juttujen ja kuvien palauttamisesta. Osoitelähteet: Osuuspankki, PL 308, 00101 Helsinki PEFC/02-31-03 Kestävän metsätalouden edistämiseksi. Lisätietoja www.pefc.org 2 MetsäRaha 1/2011 4 MetsäRaha 1/2011 Pienpuun energiatuki tulee ­ mullistuvatko puumarkkinat? Yhteismetsä oli meille hyvä ratkaisu 2 4 7 8 11 12 14 15 16 17 18 21 22 22 23 24 26 28 29 30 Pääkirjoitus Pienpuun energiatuki tulee ­ mullistuvatko puumarkkinat? Uusia kohteita energiapuusavotoille Metsäteollisuus tekee nyt hyvää tulosta Puukauppakatsaus: Teollisuuden toiveissa tasainen puun tarjonta Puunmyyntitulo kasvoi 1,4 miljardiin euroon viime vuonna Yli kymmenesosa puunmyyntitulosta Etelä-Savosta viime vuonna Metsärahan merkitys ei ole pienentynyt pienillä paikkakunnilla Kasvutuotto-tililtä mukavaa korkoa talletukselle Myyrät uhkaavat ensi kevään istutuksia Hoida metsävakuutus kuntoon ennen myyrätuhoja Arvonlisäveroihin uusi käytäntö Tapion johtaja: Puukuidulla on valoisa tulevaisuus Metsätilan arvonmääritys ­ helppoa kun sen osaa Pankki suosittaa tila-arviota Muskeleita energiapuutaistoon Onnistuuko Hassinen klapipuimurillaan? Yhteismetsien määrä kasvaa nyt nopeasti Yhteismetsä oli meille hyvä ratkaisu Merkittäviä etuja keskittämällä Metsän omistaminen tuo mielihyvää nautintoa omasta metsästä Sanaristikko Puhuva puu 24 Metsätilan arvonmääritys ­ helppoa kun sen osaa 18 MetsäRaha 1/2011 3 TEKSTI: Antti Äijö KUVAT: Martti Varjonen, Tapani Lepistö, Paavo Tuovinen ja Katja Konga Energiapuun korjuuseen saadaan lisää kohteita, kun uusi laki pienpuun korjuutuesta tulee voimaan. Korjuutukea voidaan EU- komission luvan tultua maksaa nuorten metsien hoitotai ensiharvennuskohteilta saatavalle energiapuulle. Nuorten metsien hoito tulee tässä yhteydessä käsittämään myös verhopuuston ja ylispuiden poistamisen. Uusia kohteita vuosi kesken yhä aikaisemmin. ­ Kemera-tuki on ollut hyvä metsien hoidon kannalta, mutta määrärahojen niukkuus on ollut alan toimijoille rasite. Toivottavasti uudessa ympäristössä budjettien mitoitus toimii paremmin. Tavoitteena oleva korjuumäärän kasvu vaatii myös kasvavia määrärahoja, Moilanen korostaa. P ienpuun korjuulle maksettavan tuen perusteet sovittiin hallituksessa viime vuoden puolella, mutta tuen maksamista saadaan vielä odottaa. Tuen määrä päätetään myöhemmin annettavassa asetuksessa. Esillä on ollut 10 euron tukitaso korjattavaa kuutiometriä kohti ja ylärajana 45 kuutiometriä hehtaarille. Ennen uuden lain voimaantuloa toimitaan yhä kehittyvän metsätalouden rahoituslain mukaan. Uutta energiapuutukea ei enää sidota nuoren metsän hoidon tukeen. Yksityiset metsänomistajat voivat kuitenkin saada ehdot täyttävälle kohteelle Kemera-tuen energiapuun korjuutuen lisäksi. Pienpuun korjuun tuki on tärkeää kalliiden kustannusten vuoksi, sanoo L&T Biowatin metsäpäällikkö Pekka Moilanen. ­ Pienpuuta korjataan energiaksi sieltä, mistä sitä ei ilman tukia tulisi markkinoille. Taustalla ovat tietysti myös EU:n puitteissa sovitut ilmastotavoitteet. Tätä kautta metsänomistajilla on hyvä mahdollisuus osallistua ilmastotalkoisiin, Moilanen sanoo. Biowatissa nähdään uusi tuki mahdollisuutena käydä energiapuukauppaa nykyistä laajemmin, kun ensiharvennuk- set tulevat korjuutuen piiriin. Moilanen uskoo, että tämän ansiosta myös energiapuun tarjonta tulee kasvamaan. Alueelliset erot energiapuun kysynnässä ovat suuret, sen johdosta tuen merkityskin vaihtelee. Esitetty tuen rajaus merkitsee nuoren metsän hoitokohteisiin selvää heikennystä, mutta Moilasen mukaan energiapuukauppaa voidaan uuden tuen puitteissa käydä vaikeimmistakin kohteista ilman, että metsässä tehdystä työstä tarvitsee laittaa laskua. Toisaalta tuen laajennus ensiharvennuksiin tarjoaa uusia mahdollisuuksia laajentaa energiapuun hankintaa järeämpiin kohteisiin. Uusi tukimuoto sopii Moilasen mielestä niin nuoriin metsiin kuin ensiharvennuksiinkin. ­ Tuen avulla on hyvä laittaa metsät arvokasvukuntoon, jos hoidon tarvetta nuorissa metsissä on. Tämä tuki on esitetty olemaan voimassa tämän vuosikymmenen loppuun eikä tukitasoihin tänä aikana tulle merkittäviä muutoksia, Moilanen sanoo. Kemera-tuen avulla saatiin energiapuuta markkinoille vuosi vuodelta kasvavia määriä ja samalla voitiin edistää metsien hoitoa. Määrien kasvu näkyi muun muassa siinä, että määrärahat loppuivat joka Vähemmän byrokratiaa, enemmän energiapuuta Metsänomistajajärjestössä pidetään uuden pienpuun korjuutukea koskevan lain perusrakennetta hyvänä, sillä säädökset mahdollistavat markkinoiden tehokkaamman toiminnan pienemmällä byrokratialla. ­ Oli hyvä, että lakiin ei sisällytetty puun läpimittarajauksia, joiden valvonta olisi vaatinut huomattavasti enemmän työtä. Tuen rajaus on kuitenkin kompromissi. MTK:n mielestä hehtaarikohtainen tuettava korjuumäärä olisi pitänyt olla 70 kuutiometriä. nyt voi olla, että metsänhoidon kannalta vaikeimmat kohteet jäävät tuen ulkopuolelle, sanoo MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola. Yksi uhkakuva on edelleen rahoituk- Pienpuun energiatuki tulee atko puumarkkinat? ­ mullistuv 4 MetsäRaha 1/2011 EnERgiAPUUSAVOTOiLLE sen riittävyys, sillä Kemera-laista saadut kokemukset eivät ole kovin lupaavia. Korvauksia on joutunut odottamaan pitkään. Tiirolan mielestä puunjalostusteollisuuden huoli ainespuun riittävyydestä on tässä yhteydessä turhaa. Yhtiöt ovat hankkineet vain noin 10 prosenttia kuitupuustaan ensiharvennuksilta ja hakkuurästit näissä kohteissa ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Paljon vaikeampi asia teollisuuden puun saannille olisi energiapuun korjuu ilman pienpuun energiatukea, koska silloin puuta otettaisiin pääasiassa avohakkuiden yhteydessä mahdollisimman edullisiin korjuukustannuksiin pyrkien. ­ nyt odotetaan missä vaiheessa tätä vuotta hallituksen esittämä pienpuun korjuutuki alkaa purra. Energiapuumarkkinoihin vaikuttaa myös muu puun menekki. Uskon, että jos energiapuulle syntyy aitoa kysyntää, sitä tulee myös tarjolle, Tiirola sanoo. Tuesta puhutaan energiapuun yhteydessä metsänomistajien kannalta turhankin paljon, sillä vähintään yhtä tärkeää on saada aikaan toimivat markkinat. Energiapuulle pitäisi saada lisää kysyntää ja lisäksi selvyyttä mittausmenetelmiin ja hinnoitteluun. ­ Energiapuusta maksetaan nyt kovin monenlaisilla perusteilla. Minusta toimivat markkinat edellyttävät, että metsänomistaja saa korvauksen tästäkin puutavaralajista kaikilta toimijoilta kuutiometrihintana, Mikko Tiirola sanoo. kiinnostavan metsänomistajia. Tavoitteena on tämän tuen avulla saada vuoteen 2020 mennessä nostettua pienpuun korjuumäärä 5 miljoonaan kuutiometriin vuodessa, Hilska Aaltonen sanoo. Uusiutuvan energian käytön lisäämistavoitteet ovat mittavat, sillä kaikkiaan tavoitellaan metsähakkeen määrän kasvattamista 13,5 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2020 mennessä. Mikäli tavoite ei täyty, joudutaan keinoja Hilska-Aaltosen mukaan miettimään uudelleen. Muutos voimaan luvan tultua ­ EU:n lupa pienpuun korjuutuen maksuun saadaan toivottavasti viimeistään kesän korvalla, sanoo metsäneuvos Marja Hilska-aaltonen maa- ja metsätalousministeriöstä. Tuen toimeenpano vaatii myös asetuksen, jossa muun muassa täsmennetään tuen määrä ja yksilöidään tukikohteet. Asetuksen valmistelu kotimaassa seuraa lain etenemistä. Pienpuutuen avulla tullaan ohjaamaan energiatuotantoon pääasiassa sellaista puuta, joka ei sovi teollisuuden raaka-aineeksi tai ei ohjautuisi markkinavetoisesti energiakäyttöön. ­ Uuden lain tavoitteena on, että saataisiin energiapuuta liikkeelle nykyistä paremmin. Uusi laki laajentaa tuen käyttökohteita entisestä, joten asian uskoisi Pienpuun korjuun tuki on tärkeää kalliiden kustannusten vuoksi, sanoo L&T Biowatin metsäpäällikkö Pekka Moilanen. MetsäRaha 1/2011 5 Kaikkea ainespuuta ei saada erilleen Teollisuus on vastustanut pienpuun korjuutukea, koska sen nähdään heikentävän tehtaiden kuitupuun saantia ja korottavan kustannuksia. Ainespuun polttamista ehkäisee esittelevän virkamiehen mielestä parhaiten se, että kuitupuun hinta on korkeampi kuin energiaksi korjattavan puun. Energiapuun ja kuitupuun raja ei ole ihan yksiselitteinen ja esimerkiksi polttolaitosten lähellä järeämpääkin ainesta voi mennä kattilaan. ­ Hirveän paljon riippuu alueesta ja puun käyttäjistä. Energiapuuta ei kannata kuljettaa pitkiä matkoja, Hilska-Aaltonen sanoo. Hilska-Aaltosen mielestä ehdottomia rajoja, että yhtään ainespuuta ei mene polttoon, ei voida asettaa. Merkittävimmät rajaukset tulevat korjattavien kohteiden valinnan kautta ja tuen määrän mukaan. Energiapuutuki koskee vain ensiharvennuksia ja sitä varhaisemmassa vaiheessa olevia metsiä. Tuettavaksi korjuumääräksi on lain perusteluissa esitetty 45 kuutiometriä hehtaarilta. Tuen riittävyydestä tänä vuonna on Hilska-Aaltosen mukaan vaikea sanoa mitään. Budjetissa on tarkoitukseen varattu 13 miljoonan euron määräraha, joka riittää hyvin, jos lain voimaantulo viivästyy. Tähän vuoteen osuva siirtymävaihe vanhan ja uuden tukimuodon välillä voi olla määrärahojen suhteen yllätyksellinen. Kaikki ennen lain voimaantuloa jätetyt hakemukset käsitellään Kemera-lain mukaan. nämä rahat osoittautuivat liian niukoiksi viime vuonna, tämän vuoden määrärahoista osa on jo varattu aiemmin toteutettuihin kohteisiin. EU:n lupa pienpuun korjuutuen maksuun saadaan toivottavasti viimeistään kesän korvalla, sanoo metsäneuvos Marja Hilska-aaltonen maa- ja metsätalousministeriöstä. 6 MetsäRaha 1/2011 TEKSTI ja KUVA: Paavo Tuovinen Metsäteollisuus tekee nyt tulosta Metsäteollisuuden tulokset paranivat selvästi viime vuonna huolimatta sanomalehtipaperin hinnan romahtamisesta ja aikakauslehtipaperin hinnan laskusta. Tänä vuonna suurimmat tulosparannusodotukset liittyvät paperien hintojen nousuun. Kolme suuren tuloskehityksessä vain pieniä eroja Kaikki kolme suurta suomalaista metsäyhtiötä, UPM, Stora Enso ja M-Real ovat Parkkisen mukaan päässeet hyvin nousevaan tuloskehitykseen. isoja eroja niiden välillä ei ole. Syy on yksinkertainen. Yhtiöt tarjoavat Parkkisen mukaan samoilla markkinoilla samoille asiakkaille melko samantyylisiä tuotteita. Eroa syntyy lähinnä pakkausmateriaalien osuudessa. Maailmankaupan kasvu on tukenut pakkausmateriaalitoimintaa. Yhtiöiden menestyminen on Parkkisen mukaan positiivinen asia kaikille ketjun toimijoille. Se vaikuttaa hankittavan puun määrään ja yhtiöiden kykyyn maksaa puusta. jo osaketutkimus Pohjola Pankin EN: KIN HENRI PaRK htaja, ­ Viime vuoden tuloksissa nähtiin tason parannus. Siihen vaikutti kolme keskeistä seikkaa, jotka olivat maailmantalouden elpymisen vaikutus lopputuotteiden kysyntään, metsäteollisuuden viime vuosien tehostamistoimet ja sellun hinnan voimakas nousu, Pohjola Pankin osaketutkimusjohtaja Henri Parkkinen sanoo. Sellun hinnan nousua selittävät Kiinan vahva kysyntä ja Chilen maanjäristyksen jälkeiset tuotantohäiriöt. Paperin hintojen, erityisesti sanomalehtipaperin hinnan, odotetaan nousevan tänä vuonna tosi reilusti. Jos näin käy, se auttaa tuloksenteossa, Parkkinen sanoo. Loppuvuoden hyvä uutinen oli ratkaisun löytyminen Venäjän puutullikiistaan. ­ Yhtiöt ovat pystyneet sopeutumaan tilanteeseen, silti tullien poistuminen on positiivinen asia, Parkkinen sanoo. udessa Metsäteollisu dä on pakko teh lyjä. te rakennejärjes ­ Taloudellisen aseman vahvistuminen antaa lisäksi mahdollisuuksia suunnata strategista panosta. Toiminta ei ole silloin vain vaikeuksien kanssa taistelua, Parkkinen sanoo. Rakennejärjestelyjä pakko tehdä ­ Paperin varaan metsäteollisuuden tulevaisuutta ei voi rakentaa. Mainonta siirtyy nettiin, kannettavat tietokoneet yleistyvät. Pohjois-Amerikassa sanomalehtipaperin kysyntä on laskenut 40 prosenttia viime kymmenen vuoden aikana, Parkkinen sanoo. ­ Jos aiomme säilyttää suomalaisen metsäosaamisen tason, jotain uutta on pakko keksiä. On löydettävä korvaavaa liiketoimintaa. Yhtiöt ovat kääntäneet katseitaan biopolttoaineisiin, mutta ne ovat pitkiä projekteja. Rakentamisessa saattaisi olla hyödyntämätöntä potentiaalia, Parkkinen arvioi. Toimialalla on merkittävää rakenteellista ylikapasiteettia, jota on pakko purkaa. ­ Myllykosken päätyminen UPM:n omistukseen on rakennejärjestelyissä merkittävä askel. Se voi olla rohkaiseva sysäys muillekin alan yrityksille yrittää saada tarjonta ja kysyntä tasapainoon, Parkkinen arvioi. ­ Lisää tulee vielä tapahtumaan. Toimialalla on paljon heikossa kunnossa olevia yhtiöitä. Alalla on ylikapasiteettia ja paperin kysyntä ei ainakaan kasva. Järjestelyjä on pakko tehdä. Rakennejärjestelyillä toimiala pystyy itse pehmentämään toimintaympäristön haasteita, Parkkinen sanoo. Kolmen suuren viime vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen tulokset UPM Liikevaihto Vertailukelpoinen liikevoitto Sijoitetun pääoman tuotto % Stora Enso Liikevaihto Vertailukelpoinen liikevoitto Sijoitetun pääoman tuotto % M-Real Liikevaihto Vertailukelpoinen liikevoitto Sijoitetun pääoman tuotto % Q3/2010 2312 204 6,8 Q3/2010 2624 255 12,4 Q3/2010 662 54 9,6 Q3/2009 1913 131 4,9 Q3/2009 2231 132 6,6 Q3/2009 618 -22 -2 1-9/2010 6567 519 6,1 1-9/2010 7612 587 9,8 1-9/2010 1940 136 8 1-9/2009 5611 84 0,9 1-9/2009 6546 183 3 1-9/2009 1826 -157 -5,6 MetsäRaha 1/2011 7 Kysynnän painopiste jo kesäleimikoissa TEKSTI: Antti Äijö KUVAT: Paavo Tuovinen Teollisuuden toiveissa tasainen puun tarjonta 8 MetsäRaha 1/2011 Puumarkkinoilla siirryttiin tämän vuoden alusta normaalioloihin, kun viimeisetkin veronhuojennukset poistuivat. Puun ostajat toivovat muutoksen johtavan entistä tasaisempaan puun tarjontaan. Talvikauden korjuuseen ostetaan puuta enää vähän, parhaiten ostajia kiinnostavat nyt kesäkorjuuseen sopivat leimikot. TEKSTI: Antti Äijö KUVAT: Katja Konga sot ostajat ovat kiinnostuneita erityisesti kuitupuusta, itsenäiset sahat tarvitsevat tukkia entiseen malliin. ­ Sahatavaran tilapäinen markkinoiden heikkeneminen ja markkinoiden epävarma kehitys on vaikuttanut tukkien kysyntään. Kuitupuiden kysyntä näyttää säilyvän hyvänä sellun hintojen alenemisesta huolimatta, sanoo Stora Enson metsäpäällikkö Jorma Länsitalo. ­ Vanerien tuotantotilanne on normaali. Kemiallisella puolella paras kysyntätilanne on kartongeilla. Selluloosan hintataso on tilastojen mukaan kääntynyt laskuun, selvittää Metsäliiton kotimaan puunhankinnasta vastaava johtaja Yrjö Perälä. Talvikohteiden ostossa yhtiöt ovat varovaisia, koska verohuojennuksen alaiset leimikot on asetettu korjuussa etusijalle. Aivan lyhyellä aikavälillä paras kysyntä on kaikilla kuitupuulajeilla ja energiapuulla. ­ Pystykorjuuseen tulevat talvileimikot on pitkälti jo ostettu. Mukaan mahtuville yksittäisille leimikoille paras puulaji on koivu; sekä tukki että kuitupuu. Lisäksi mukaan sopii vielä paikoitellen havutukkia. Kesäkohteille sen sijaan voimme ostaa kaikkia puutavaralajeja, Perälä sanoo. ­ Jos poikkeuksellisen aikaisin alkanut talvi jatkuu, se mahdollistaa myös talvileimikoiden ostoa tämän talven korjuisiin. Uskomme, että kevään aikana on hyvät edellytykset puukaupalle, Länsitalo arvioi. niin Metsäliitossa, StoraEnsossa kuin UPM:ssäkin nähdään, että puun tarve tulee tänä vuonna olemaan lähellä viime vuoden tasoa. Puun kysynnästä koko vuoden aikajänteellä ei kuitenkaan ole vielä varmuutta. i Metsäliitossa toivotaan, että hankintakohteet olisivat mieluiten koivuvaltaisia. Kaikki ostajat korostavat, että kaupat hankintapuusta on syytä tehdä hyvissä ajoin ja sopia samalla luovutusajat. että varastot niin myyjillä kuin ostajillakin ovat pienet. Sen vuoksi kysyntä voi parantua hyvinkin nopeasti. Tilanne sahatavaramarkkinoilla on tällä hetkellä likimain sama kuusella ja männyllä. Sahojen kannalta puukauppa kotimaassa saisi käydä mahdollisimman tasaisesti. Viime syksynä puuta ostettiin varastoonkin ja suuria ongelmia ei puuhuollossa talvella ole, mutta uutta puuta saisi tulla tarjolle jatkuvasti. ­ Sahojen puustamaksukykyä ei vielä tiedetä kovin pitkälle kevääseen, kun vientikauppoja on tehty kovin vähän. Alkuvuoden osalta puukaupoissa lähdetään liikkeelle siltä tasolta, mihin viime vuoden lopulla jäätiin, Ranta sanoo. ­ Koska tuotemarkkinat lopulta määrittelevät puun kysynnän, voi tässä vaiheessa vain ennustaa, että puun kokonaiskysyntä säilyisi melko vakaana kuten myös hintakehitys, nieminen toteaa. StoraEnson Länsitalo ei halua kommentoida raakapuun tulevaa hintakehitystä millään tavalla. Sumeat sahatavaramarkkinat Metsäliiton Perälä painottaa, että puunhinnat seuraavat lopputuotteiden hintoja. Tilastojen mukaan sahatavaran heikentynyt kysyntä on jo alentanut havutukkien hintaa, muutos alkusyksystä on paikoin kymmenenkin euroa kuutiometriltä. Muiden puutavatavarajien hintakehityksen tulisi ostajien mielestä olla varsin vakaata. Sahatavaran hinnat kääntyivät tärkeimmillä markkinoilla laskuun marraskuussa ja vuodenvaihteessa myyjien tärkein tehtävä on ollut puolustaa saavutettua hintatasoa. ­ Loppuvuonna tapahtunut tukkien hinnan lasku on looginen seuraus sahatavaran hintojen viimeisellä neljänneksellä tapahtuneesta laskusta, toteaa Suomen Sahat ry:n toimitusjohtaja Jukka-Pekka Ranta. Sahatavaramarkkinoiden tilannetta on alkuvuodesta vaikea ennustaa. Markkinat elpyvät tavallisesti keväämmällä, mutta kysyntä ei Euroopassa ollut missään vaiheessa viime vuonna kovin vahvaa. Hyvää nykytilanteessa on vain se, Kysyntä ratkaisee Kysyntä on nyt ratkaisevassa asemassa puumarkkinoiden toiminnan kannalta, näkee MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen. Veronhuojennusten päättymisellä ei hänen mielestään olisi suurta vaikutusta puumarkkinoihin, jos teollisuudella olisi halua ja tarvetta ostaa. ­ Markkinatilanne vaihtelee nyt huomattavasti alueittain ja yrityksittäin. Osa puuta jalostavista yrityksistä ostaa raakaainetta jatkuvasti, jotkut ovat toistaiseksi kokonaan pois markkinoilta. On alueita, missä hyvätkään leimikot eivät käy kaupaksi. Eniten puumarkkinoihin vaikuttaa sahatavaran heikko kysyntä. Rakentaminen on Euroopassa edelleen alamaissa ja kauppojen vilkastumista pitää odottaa ainakin kevääseen. Kuiduttavalla teollisuudella kapasiteetti on lähes täyskäytössä, paras kysyntä lähiaikoina kohdistuukin pieniläpimittaiseen puuhun. Tukin hinta heikkeni syksyllä selvästi ja sen johdosta hyvin vaiherikas puukauppavuosi päättyi alavireisesti. Jos kauppojen halutaan tänä vuonna vilkastuvan, se edellyttää positiivisia hintaliikkeitä. MetsäRaha 1/2011 9 Hankintapuullakin on kysyntää suuryhtiöissä ­ Hankintapuun kysyntään vaikuttaa keskeisesti eri tuotemarkkinoiden kehitys ja siten oman korjuun yhteydessä kertyvä puutavaralajien kokonaisuus. Tällä hetkellä valmiin kuusikuitupuun ostomahdollisuus näyttää aavistuksen muita puutavaralajeja paremmalta, kertoo UPM Suomen yksityispuumarkkinoista vastaava päällikkö Tero E. Nieminen. Nauti metsäsi tuotosta Metsän hyvä ja suunnitelmallinen hoitaminen kasvattaa metsäomaisuutesi arvoa, painotitpa sitten taloudellista tuottoa tai virkistysja luontoarvoja. Talvi puolestaan on erinomaista aikaa suunnitella ja tilata seuraavan kasvukauden hoitotyöt. Kysy lisää metsääsi lähellä työskentelevältä Metsäliiton yhteyshenkilöltä, jonka saat tietää näppärästi MetsäSoitto-numerosta 010 7770 tai osoitteesta www.metsaliitto.fi Metsäkori-palvelut joustavat metsänomistajan toiveiden mukaan metsän omistamisen ensiaskelista sukupolvenvaihdokseen saakka. Kysy meiltä yksilöllistä palvelua. www.metsakori.fi Metsän omistaminen Metsäomaisuuden hoitaminen Puukaupan tekeminen Metsärahan tuotto Sukupolvenvaihdos Metsien omistus ja sen myötä puunmyyntitulot siirtyvät yhä enemmän pääkaupunkiseudulle perinnönjakojen kautta, PTT:n tutkija Emmi Haltia sanoo. TEKSTI: Paavo Tuovinen KUVAT: Paavo Tuovinen ja Shutterstock Puunmyyntitulo kasvoi 1,4 miljardiin viime vuonna Yli kymmenesosa puunmyyntitulosta ETELä-SAVOSTA Yksityismetsänomistajien puunmyyntitulot maakunnittain PTT:n ennuste vuodelle 2010 Y Prosenttiluvut ovat osuuksia koko maan puunmyyntituloista. Uudenmaan tummanvihreä pylväs merkitsee, että maakuntaan tulee selvästi enemmän puunmyyntituloja kuin alueelta kertyy kantarahatuloja. Vaaleanvihreät pylväät näyttävät, missä maakunnissa puunmyyntitulot ovat hiukan suuremmat kuin kantorahatulot. Sinisten pylväiden maakunnissa puunmyyntituloja on vähemmän kuin kantorahatuloja. ksityismetsänomistajien puunmyyntitulot kasvoivat viime vuonna noin 1,4 miljardiin euroon. Se on 400 miljoonaa enemmän kuin edellisvuonna. Myyntitulosta 11,5 prosenttia tuli Etelä-Savosta. Hyvänä kakkosena on Keski-Suomi 9,4 prosentin osuudella. Seuraavina ovat Pirkanmaa ja Uusimaa. Tiedot perustuvat PTT:n arvioon. ­ Etelä-Savo nousee esiin alueena, missä metsätaloudella ja puunmyyntituloilla on iso merkitys, PTT:n tutkija Emmi Haltia sanoo. Etelä-Savon puunmyyntituloista kuitenkin vain osa jää maakuntaan. noin kolmasosa alueen metsänomistajista asuu maakunnan ulkopuolella, ennen muuta pääkaupunkiseudulla. ­ Etelä-Savosta valuu merkittävästi puunmyyntituloja alueen ulkopuolelle, Haltia sanoo. Uudellamaalla suuri osa metsistä on raivattu pelto, asutusja teollisuuskäyttöön. Etelässä puu kuitenkin kasvaa hyvin ja maakunnan osuus koko maan kantorahatuloista oli PTT:n arvion mukaan noin kolme prosenttia. Kun Uudenmaan puunmyyntitulojen osuus koko maan puunmyyntituloista on kahdeksan prosenttia, niin lähes kaksi kolmasosaa tästä tulosta tulee maakunnan ulkopuolella olevista metsistä. Vain reilu kolmasosa tulee hakkuista omassa maakunnassa. ­ Puunmyyntituloja tulee Uudenmaan maakuntaan lähes kolminkertainen määrä kantorahatuloihin verrattuna, Haltia vahvistaa. Monissa maakunnissa metsänomistajat asuvat metsän sijaintikunnan ulkopuolella, usein kuitenkin maakunnan keskuksessa. Etelä-Savo on poikkeus, sen metsänomistajia asuu paljon maakunnan ulkopuolella. Pohjanmaa, Lounais-Suomi, Pirkanmaa ja nippa nappa myös Kaakkois-Suomi saavat enemmän puunmyyntituloja kuin kantorahatuloja eli näiden alueiden asukkaat omistavat metsiä myös muualla Suomessa. Milj. euroa 0 20 40 60 80 100 120 140 8,0% Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa 0,3% 2,7% 3,1% 3,0% 1,4% 6,0% 5,0% 6,1% 4,5% 3,7% 4,7% 1,5% 4,8% 3,8% 3,8% 8,1% 11,5% 8,6% 9,4% MetsäRaha 1/2011 11 Koko metsätalouden merkitystä Etelä-Savolle kuvaa hyvin se, että vuonna 2007 metsätalouden bruttokansantuoteosuus oli siellä lähes kymmenen prosenttia. Muita bkt-osuudessa korkealle nousevia alueita ovat Kainuu, Pohjois-Karjala, Lappi ja PohjoisSavo. ­ Aluetaloudellisesti merkitys tulee koko metsätaloudesta, ei vain puunmyyntituloista, Haltia muistuttaa. Etelä-Savo erottuu myös tulo-osuusvertailussa Etelä-Savo on kärjessä myös verrattaessa maakunnittain puunmyyntitulojen osuutta kaikista tuloista. Haltian mukaan osuus on Etelä-Savossa viisi prosenttia. Yli kahden prosentin osuuden ylittäviä maakuntia ovat Pohjois-Karjala, Keski-Suomi, Pohjois-Savo, Etelä-Karjala ja Kainuu. Tulo-osuuden vertaamisessa on luonnollisesti kaksi osaa, puunmyyntitulot ja muut tulot. Voi sanoa, että jos kahdella puunmyyntituloiltaan yhtäläisellä maakunnalla on eroa tulo-osuudessa, niin paremmin on pärjännyt se maakunta, jossa puunmyyntitulojen osuus on pienempi. Kuntien verotuloihin metsänomistajan asuinpaikalla ei ole merkitystä. Puunmyyntitulot verotetaan metsäalueen sijaintikunnassa. Haltia ottaa esille myös metsätalouden työllistämismerkityksen. 2000-luvulla Kainuussa yli neljä prosenttia työllisistä on työllistynyt metsätaloudessa. Seuraavina tulevat Lappi, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala. Metsäraha on pienille paikkakunnille edelleen erittäin tärkeää, samoin pienille pankeille. Metsärahan merkitys ei ole pienentynyt, Miehikkän Osuuspankin toimitusjohtaja Kalevi Salonen sanoo. METSäRaHaN ei ole pienentyny TEKSTI ja KUVAT: Paavo Tuovinen MTK on metsänomistajan VAHVIN EDUNVALVOJA. Pidetään kiinni suomalaisesta metsästä! LIITY JÄSENEKSI www.mtk.fi Ilmainen palvelunumero 08001-81700 12 MetsäRaha 1/2011 ­ Toissa vuonna metsätulojen määrä oli Miehikkälässä 3,7 miljoonaa euroa. Se on 26 prosenttia kunnan maa- ja metsätilojen tuloista, Salonen sanoo. Kunnassa oli silloin 167 tilaa. - Metsärahoja käytetään maatilojen investointeihin. Osa investoinnista rahoitetaan metsärahalla joko heti tai luottoja lyhennettäessä. Teimme juuri luottohakemuksen maksusuunnitelman tilan metsänmyyntisuunnitelman mukaan, Salonen kertoo. Pankille metsäraha näkyy Salosen mukaan myös pitkäaikaissäästämisen kasvuna. Miehikkälän OP:ssa pitkäaikaissäästäminen on kasvanut 12 prosentin vuosivauhtia. Jos puun menekki vähenee, se näkyy metsäpaikkakunnan pankissa luottoneuvotteluissa, ei kovin voimakkaasti, mutta näkyy kuitenkin. Pankkirahoitusta tarvitaan silloin enemmän. Toivottavasti puulle löytyy uutta käyttöä Puun käyttö paperin valmistukseen vähenee. ­ Metsätulojen osuus pankin rahavirroista pienenee pikku hiljaa, jollei puulle löydy uutta käyttöä, Salonen sanoo. Jos puun menekki vähenisi, se hidastaisi talletusten kasvua, siirtäisi investointeja, vähentäisi luottojen kysyntää ja lisäisi maksujärjestelyjä, Salonen arvioi. Miehikkälässä puun käyttöä ylläpitää energian tuotanto. Miehikkälän Biolämpö Oy tuottaa energiansa puusta. ­ Hyvä suuntaus, että puusta hyödynnetään lähes kaikki kantoja myöten. Se on tulevaisuutta, Salonen sanoo. Metsäraha näkyy Miehikkälässä muun muassa hyvänä kehityksenä pitkäaikaissäästämisessä, Miehikkälän Osuuspankin toimitusjohtaja Kalevi Salonen sanoo. MERKITYS yt pienillä paikkakunnilla Metsätuloilla elävä asiakas on tarkka taloudenpitäjä Salonen kiittelee metsätuloilla eläviä yrittäjiä tarkoiksi taloudenpitäjiksi. ­ Metsätili tulee hyvin epäsäännöllisesti. Sillä on elettävä seuraavaan tiliin. Metsätuloilla elävät yrittäjät ovat hyvin yrittäjähenkisiä ja säntillisiä, Salonen kehaisee. Kasvutuotto-tililtä mukavaa korkoa talletukselle Kasvutuotto-tililtä saat talletuksellesi käyttötiliä parempaa korkoa. Tilin korko on aina vähintään 0,5 prosenttia ja enintään 6 prosenttia. Kasvutuoton korko lasketaan portaittain koko pääomalle talletuksen päiväsaldon mukaisesti. Korkotuotosta pidätetään verottajalle menevä lähdevero automaattisesti. Kasvutuotto-tilin varat ovat käytettävissä tarpeen mukaan. Tili ei ole maksutili eikä siihen voi liittää maksukorttia. Tililtä voi nostaa rahoja pankin konttorissa tai siirtää rahoja käyttötilille OPverkkopalvelussa. Tilille voi olla asetettu minimi- ja maksimitalletusmäärä. Miehikkälän OP:ssä minimi on toimitusjohtaja Kalevi Salosen mukaan 5 000 euroa ja maksimi 300 000 euroa. Miehikkälän OP tarjoaa avaustarjouksena kiinteän 2 prosentin koron puoleksi vuodeksi, Salonen sanoo. Sen jälkeen korko on vähintään 0,5 prosenttia. Tilin korot liitetään pääomaan aina kalenterivuoden alussa. Talletuksen ollessa 10 000 euron ja alle 50 000 euron välillä, korko on 3 kuukauden euribor -0,9 prosenttiyksikköä. Talletuksen ollessa 50 000 - 300 000 euroa korko on 3 kuukauden euribor -0,5 prosenttiyksikköä. Pankki voi tarkistaa korkoa vuosittain 1.1. Tililtä voi tehdä neljä maksutonta nostoa tai tilisiirtoa kalenterivuodessa, lisänostot tai tilisiirrot ovat maksullisia. Tilin talletukset kerryttävät OP-bonuksia. Metsää omistetaan monesta syystä Metsäpitäjässä näkyy hyvin, että suomalaiset haluavat edelleen omistaa metsää. Pääosalla omistamisen halu syntyy epäilemättä tuotto-odotuksista ja oletuksesta, että metsämaassa ja metsässä rahat ovat varmassa tallessa. Mutta syitä omistamiseen on paljon muitakin. ­ Metsän omistaminen mahdollistaa tuoton lisäksi paljon enemmän positiivisia kokemuksia kuin monen muun omaisuuden omistaminen. Metsän omistamisella on yhdelle terapeuttisia vaikutuksia, toiselle se mahdollistaa pääsyn metsästysseuran jäseneksi, Salonen sanoo. MetsäRaha 1/2011 13 Metsämyyrä kiipeää havupuiden taimien latvaan ja syö kärkisilmut, aiheuttaen monilatvaisuutta. Myyrät lisääntyvät taas kovaa vauhtia Suomen eteläpuoliskolla. Huippu saavutettaneen loppukesällä. Suurimmat vahingot myyrät tekevät ensi keväänä istutettaville puuntaimille. Asiantuntijan mukaan vahinkoja voidaan estää. Tuhoja vastaan voidaan suojautua myös vakuutuksella. Myyrät uhkaavat ensi kevään TEKSTI: Paavo Tuovinen KUVAT: Paavo Tuovinen, Heikki Henttonen/Metla ja Erkki Oksanen/Metla ­ Huippu myyrien määrissä Kokkola ­ Etelä-Kainuu -linjan eteläpuolella saavutetaan ensi kesänä ja syksynä. Ensi talvena voi tulla pahaa jälkeä, jonkin verran vahinkoja voi tulla jo tänäkin talvena, Metlan myyrätutkimushanketta vetävä professori Heikki Henttonen arvioi. nyt sekä pelto- että metsämyyrien määrät ovat kasvussa. Molempien huippu tulee samaan aikaan. Edelliset myyrähuiput olivat vuosina -08, -05 ja 02. Syksyn -08 myyrämäärät olivat Henttosen mukaan niin suuria, että ne tuskin voivat siitä enää suureta. Ensi kesänä sitten selviää, kuinka paljon ravintoa ja kosteutta myyrille on, ja onko kesä myyrien ravinnon laadun kannalta sopivan viileä. Henttosen mukaan suurin tuhoutumisriski on ensi keväänä istutettavilla taimilla. Metsänomistajan on syytä ottaa tuhoriski huomioon. Erityisesti ensi keväänä istutettavien visakoivujen, tammien ja muiden erikoispuiden taimet Henttonen kehottaa suojaamaan taimisuojilla. Tammille Henttonen suosittelee 120-senttistä suojaa, joka estää myös jänisvahingot ja koivuille korkeintaan 60-senttistä suojaa. ­ Taimisuoja ei ole laiskan miehen väline, Henttonen muistuttaa. Suojat pitää käydä tarkistamassa aika ajoin, sillä kasvava heinikko liikuttaa suojia ja hirvet saattavat potkia niitä. Myyrätuhoja voi vähentää myös torjumalla istutusalueiden pintakasvillisuutta. nyt heinikoita ruiskutetaan Henttosen mukaan vain peltojen metsityksissä, ei juuri lainkaan metsiä uudistettaessa, ei edes rehevillä mailla. Heinien torjunta pitää myyrät yleensä poissa istutusalueelta, koska myyrille ei ole siellä riittävästi ruokaa. Tosin esimerkiksi kaikkien aikojen myyrähuippuna talvella -08/-09 tuhoja saattoi syntyä, vaikka olisi hoitanut torjunnan taiteen kaikkien sääntöjen mukaan. Peltomyyrä on pahin taimien tuholainen ja kuorii runkoa maanpinnasta lumirajaan. Maanmuokkaus auttaa myyrien torjunnassa. Onpa myyrät pidetty poissa istutusalueilta myös hiirenloukuilla ja myrkkysyöteillä. Klerat-myyränsyötin poistuttua markkinoilta uusi tulokas on Ratak, mutta se on tänä talvena vasta koekäytössä. Henttonen toivoo sitä myyntiin ensi talveksi. 14 MetsäRaha 1/2011 myyrätuhoja ennen Kun talvella lumessa näkyy peltomyyrien hengitysreikiä, on syytä huoleen. Metsävakuutus kuntoon M istutuksia yyrien ensi kesänä aiheuttamiin vahinkoihin voi varautua laittamalla metsävakuutuksen kuntoon. OP-Pohjola-ryhmän metsävakuutus korvaa myös myyrävahingot, kun vakuutuksessa on laajin turvataso, Pohjola Vakuutuksen kehittämispäällikkö Matti Roms sanoo. ilmastonmuutosten johdosta erilaisten luonnon ilmiöiden ennustettavuus on heikentynyt. Metsäomaisuuden riskien hallinnan ainoana varmana keinona on vakuuttaa metsänsä kattavalla metsävakuutuksella, Roms sanoo. Myyrätuhoja syntyy ensi kesänä hyvin suurella todennäköisyydellä. Romsin mukaan metsänomistajan kannattaa Etelä-Suomessa jopa harkita istutusten siirtämistä vuodella. Vahinkoja voi myös yrittää vähentää Metlan asiantuntijan esittämillä keinoilla. Valtio ei maksa korvausta myyrävahingoista, Roms muistuttaa. Kemera-rahoista voi ainoastaan saada korvausta uusista taimista. Ainaisvakuutukset ovat iso este metsien kunnolliselle vakuuttamiselle. Moni ajattelee metsien vakuutusturvan olevan kunnossa, kun metsillä on ainaisvakuutus. ­ Ainaisvakuutuksen varaan metsiä ei kannata jättää. Ainaisvakuutuksia on Suomessa vielä lähes 200 000 ja myyrävahingon sattuessa nämä vakuutukset eivät turvaa metsäomaisuutta lainkaan, Roms varoittaa. Jos vahinko sattuu, vahinkoilmoitus kannattaa tehdä netissä. ­ Se on nopein tapa saada vahinkotapaus käsittelyyn, Roms sanoo. VAKUUTA METSÄSI ­ ainaisvakuutus ei korvaa lainkaan myyrätuhoja Neulasten ravinneanalyysit N, Ca, K, P, Mg, B, Fe, Cu, Mn, Zn Myyrätuhojen riski on syytä ottaa huomioon ensi kevään istutuksissa, Metlan metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen varoittaa. Puh. (09) 2252 860, fax (09) 2252 8660 Lepolantie 9, 03600 Karkkila novalab@novalab.fi, www.novalab.fi ARVOnLiSäVEROiHin uusi käytäntö Arvonlisäverovelvollisilla metsänomistajilla on edessään uuden opettelu, sillä sekä veroilmoitusettä maksukäytäntö muuttuvat. TEKSTI: Heikki Rönkä KUVA: Ari Nakari ­ Arvonlisäverojen ilmoittamis- ja maksukäytäntöihin liittyy uusia asioita, joihin on hyvä tutustua ajoissa eikä jättää viimeiseen viikonloppuun, neuvoo verovalmistelija Verna Immonen Etelä-Karjalan verotoimistosta Lappeenrannasta. Alkutuottajan arvonlisäveroilmoitus korvautui Kausiveroilmoituksella. Maksut maksetaan erilliselle verotilille omaa henkilökohtaista viitenumeroa käyttäen. Verohallinto lähetti arvonlisäverojen käsittelystä ohjeet jokaiselle verovelvolliselle. Viitenumero oli ohjekirjeessä. numero pitää säilyttää, koska metsänomistaja käyttää sitä jatkossa kaikissa verotili-maksuissa. Verohallinnon pankkitilinumerot verotilimaksuille löytyvät ohjekirjeestä. Arvonlisävero on maksettava viimeistään eräpäivänä 28.2. Yllätyksiä luvassa Veroilmoituksen täyttövaiheessa yllätyksenä voi tulla se, että kausiveroilmoituksen on oltava perillä Verohallinnossa viimeistään 28. helmikuuta. Aikaisemmin riitti, että arvonlisäveroilmoituksen laittoi postiin palautuspäivänä. Lisäksi immonen tähdentää, että kausiveroilmoitusta ei postiteta samaan paikkaan ja samassa kuoressa metsäveroilmoituksen (lomake 2C) kanssa. Palautusta varten metsänomistajalla on oltava oma kuori, joka on palautettava lomakkeen vasemmassa yläkulmassa olevaan Kausiveroilmoitusten optisen lukupalvelun osoitteeseen. Palauta kausiveroilmoitus ajoissa ja oikeaan osoitteeseen. Jos mahdollista, hoida ilmoitukset ja maksut netin kautta sähköisesti, opastaa Verna Immonen. Palvelut netissä Palautusaikojen ja -osoitteiden kanssa ei tule sekaannuksia, kun asiat hoidetaan Verohallinnon nettisivuilla osoitteessa www.vero.fi. ­ Toivomme, että mahdollisimman moni siirtyisi sähköisten palvelujen käyttöön. Esimerkiksi verotilipalveluun syntyy käyttäjälle oma arkisto, josta voi tarkastella aikaisempia tapahtumia, immonen sanoo. Arvonlisäveroasioiden lisäksi myös verolomakkeen 2C tiedot on mahdollista ilmoittaa sähköisesti. Lomakkeen voi täyttää ja palauttaa netissä. Yksityishenkilöt pääsevät kirjautumaan sähköisiin palveluihin omilla verkkopankkitunnuksillaan. Kuolinpesien ja yhtymien osalta palvelu on hankalammin saavutettavissa. ne tarvitsevat erilliset Katso-tunnukset. niiden saaminen puolestaan edellyttää, että asioiden hoitajaksi valtuutetulla on kaikkien osakkaiden allekirjoittama valtakirja, joka postitetaan verohallintoon. ­ Yhtymien ja kuolinpesien kannattaa olla hyvissä ajoin liikkeellä, jotta ehtivät saada tunnukset ennen helmikuun loppua, immonen tähdentää. 16 MetsäRaha 1/2011 TEKSTI: Paavo Tuovinen KUVAT: Paavo Tuovinen, Valio ja Raisio Tapion johtaja Ritva Toivonen: Puukuidulla on valoisa tulevaisuus Metsäteollisuuden saneerausuutiset ovat maalanneet puukuidun ja kuitupuun tulevaisuudesta synkkää kuvaa. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion johtaja Ritva Toivonen näkee tulevaisuuden täysin toisin. Hänen mukaansa tulevaisuus näyttää suotuisalta. Puukuidulle on näkyvissä kysyntää entistä useampaan käyttöön. Eniten lisääntyvät käyttö energiaksi ja pakkausmateriaaleiksi, Tapion johtaja Ritva Toivonen arvioi. Tuotantoa ja elinkeinoja rakennetaan uusiutuvien luonnonvarojen varaan. globaalilla tasolla paperin ja etenkin kartongin sekä yleensä pakkausmateriaalien kulutus jatkaa kasvuaan. Kuidulle tulee uusia käyttökohteita uusissa pakkausmateriaaleissa ja uusissa sekoitemateriaaleissa. Puun energiakäyttö lisääntyy, Toivonen luettelee perusteita näkemykselleen. ­ Maailman väkiluku kasvaa. Pakkauksia ja energiaa Sanomalehtipaperin kulutuksen taantumisen Pohjois-Euroopassa Toivonen uskoo korvautuvan pakkausmateriaalien ja puuenergian käytön kasvulla. ­ En usko, että kuitupuun kysyntä laskee, kunhan vain metsäteollisuuden tuotekehitys ja markkinointi pystyvät sopeutumaan riittävän nopeasti uuteen tilanteeseen, Toivonen sanoo. ­ Suhteellisesti eniten puun käyttö tulee lyhyellä aikavälillä lisääntymään energiantuotannossa. nykyinen kuuden miljoonan kuutiometrin käyttö kasvaa tavoitteiden mukaan 12­14 miljoonaan kuutiometriin, kasvu on samaa suuruusluokkaa kuin esimerkiksi norjan vuotuiset alle kymmenen miljoonan kuutiometrin markkinahakkuut, Toivonen sanoo. Puuenergian kysynnän kasvu tulee Toivosen mukaan lämmön, yhdistetyn lämmön ja sähkön sekä nestemäisten polttoaineiden tuotannosta. Suomeen tulee uusia laitoksia ja vanhoja uudistetaan puuenergialle sopiviksi. Toivonen myöntää, että puuenergiaan siirtyminen on jättiurakka. Yli kuuden miljoonan lisäkuution korjaaminen, kuljetus ja käyttö lämpölaitoksissa tulevat vaatimaan rutosti henkilöitä, korjuukoneita ja kuljetuskalustoa. Myös energiapuun markkinoiden täytyy kehittyä nykyisestä merkittävästi. ­ Tutkimuksen mukaan sellun tai nestepolttoaineen valmistuksessa ei ole välttämättä niin suurta kansantaloudellista eroa kuin aiemmin on arvioitu, Toivonen sanoo. Käytännössähän tämä tarkoittaa, että Suomen kansantalous ei luisu alamäkeä, vaikka nestepolttoaineiden tiputus kasvaisi. ­ Kyse on siitä, millainen on lisäarvoa tuova jalostusketju, mihin raaka-aineeseen se perustuu ja minne tuotanto sijoittuu. Jos nestepolttoaineita tuotetaan pääosin sellaisista puun osista, joita nykyinen metsäteollisuus ei hyödynnä, hyötyvät kaikki osapuolet yhteiskunta mukaan lukien. Täysin valmiita ratkaisuja tällä puolella ei kuitenkaan vielä ole, teknologia on yhä kehitysvaiheessa, toivottavasti pian valmiina, Toivonen sanoo. Tapio on tehnyt osuuttaan energiapuun käytön helpottamiseksi muun muassa uusimalla energiapuun korjuun suositukset ja kehittämällä energiapuun mittauksen ja logistiikan ratkaisuja. Tapion uusien suositusten mukaan osa männiköistä voidaan kasvattaa alkuvaiheessa nykyistä tiheämpinä ja saada näin ensimmäisellä korjuukerralla lisää energiakäyttöön kelpaavaa puuta. Samalla jäl- jelle jää tiheän kasvatuksen vuoksi hyvä nuori metsä laadukkaan tukin tuotantoon, Toivonen pohtii. Pientalot edelleen puusta Puurakentamisen Toivonen näkee selvänä kasvualana tukkipuun puolella. ­ Puun etuna on uusiutuvuus, kierrätettävyys ja hyvä lämmöneristyskyky. Kaikki nämä ovat nyt maailmalla nosteessa, Toivonen sanoo. ­ Puun käyttö pientalorakentamisessa on lisääntynyt viimeiset 20 vuotta. Tarjolle on tullut moduuleita, talopaketteja ja valmistaloja, Toivonen luettelee kasvun tekijöitä. ­ Tuotekehityksen jatkuminen turvaa kysynnän kasvun. Huomiota on kiinnitettävä nykykuluttajan arvostamiin seikkoihin kuten ulkonäköön ja käytön helppouteen. Kuluttajan on voitava hankkia kerralla suunnittelu, tuote ja asennus, Toivonen sanoo. ­ Haasteena on tehdä tuotteita, jotka miellyttävät myös kansainvälisiä ostajia, Toivonen sanoo. MetsäRaha 1/2011 17 METSÄTIL ARVONMÄÄ Keski-Suomen Metsäkeskuksen metsäsuunnittelija Hannu Kuisma arvioi puiden pituutta sekä silmämääräisesti että hypsometrillä. Maastotallennin on ollut metsätiloja arvioivien ja metsäsuunnitelmia tekevien työkalu muutaman vuoden ajan. Se näyttää kuljetun reitin ja tallentaa mittaustiedot kuviokohtaisesti. eski-Suomen Metsäkeskuksen suunnittelija Hannu Kuisma tekee vuosittain kymmeniä metsätila-arvioita. Tyypillisimmin niitä tehdään tilakauppoja ja perunkirjoituksia varten, mutta Kuisman alueella niitä on tilattu myös luonnonsuojelualueeksi lunastamista varten esimerkiksi Leivonmäen kansallispuistoon. ­ Metsästä tehtävät arviot tehdään yleensä summa-arvomenetelmällä. Siinä lasketaan yhteen maapohjan arvo, taimikoiden arvo ja puuston arvo. Se antaa maksimaalisen arvon, jota korjataan tilan olosuhteista riippuvalla alennusprosentilla, Kuisma kertoo. Metsäarvion tekeminen lähtee tilauksen jälkeen liikkeelle ilmakuvien perusteella toimistossa tehtävällä ennakkokuvioinnilla. Hyvä ilmakuva paljastaa puustosta ja pinnanmuodoista paljon. Kuvion keskikoko Etelä-Suomessa on noin yksi hehtaari. Tavoitteena on tehdä niistä sen verran suuria, että niitä on järkevää käsitellä. Metsäkeskuksella on valmiina paljon vuosikymmenten aikana kertynyttä tietoa metsistä, joka on hyödynnettävissä uuden arvion teossa. K Koealat mitataan puulajeittain Toimiston pöydän ääressä ilmakuvalle tehtävän ennakkokuvioinnin jälkeen Kuisma lähtee maastoon kiertämään kuviot yksi kerrallaan maastotallentimen kanssa. Tallentimen näytöllä näkyvällä kartalla näkyy oma kävelyreitti ja ennakkokuviointi. Jos ilmakuvan ottamisen ja arviointihetken välillä on suoritettu avohakkuu, sen raja piirtyy tallentimella kartalle käveltäessä rajaa pitkin. Ennakkokuviointia tarvitsee käytännössä muuttaa harvoin, koska ilmakuvat ovat harvoin yli viisi vuotta vanhoja. Kuvaushetken sää on vaikuttanut kuvan laatuun. 18 MetsäRaha 1/2011 LAN ÄRITYS TEKSTI: Silja Vuori KUVAT: Silja Vuori ja Katja Konga Hypsometriä käytetään puiden pituuden mittaukseen Relaskoopilla mitataan puuston pohjapinta-ala puulajikohtaisesti. - helppoa kun sen osaa Kuisma mittaa metsässä joka kuviolta neljästä viiteen koealaa. Relaskoopilla saadaan laskettua puuston pohjapinta-ala kaikille puulajeille erikseen. Hypsometri on mittalaite, jolla määritetään puiden pituus. Kokenut suunnittelija osaa arvioida pituutta silmämääräisestikin, mutta silloin tällöin omaa arviota on hyvä tarkistaa. ­ Hypsometri on minulle melkein tärkeämpi kuin relaskooppi. Välillä tarkistan myös puiden läpimittoja. ne vaikuttavat niin paljon tukin osuuteen, joka taas vaikuttaa paljon puuston arvoon, Kuisma sanoo. Arvion tekijä arvioi metsässä kulkiessaan samalla myös maapohjaa. Erilaisia maapohjatyyppejä ovat esimerkiksi lehtomainen, tuore ja kuivahko kangas. Maapohjatyypillä ei kuitenkaan ole paljon vaikutusta tilan arvoon. Se muodostuu käytännössä puuston määrästä. Arvokkaimmalle maapohjatyypille eli lehtomaiselle kankaalle lasketaan Etelä-Suomessa arvoksi noin 440 euroa hehtaarille. Puuston ikää voidaan selvittää kairaamalla runkoja, mutta valmista tietoa löytyy paljon myös Metsäkeskuksen järjestelmästä. Kairauksia on tehty aiemmin paljon, koska ikä oli perusteena uudistamiselle. Kävellessä katsotaan myös metsän käsittely- ja hoitotarve. Harvennustarve näkyy kuvion tietojen lisäksi yhteenvetosivulla heti hakattavissa olevien puiden määrässä. Taimikonhoitotarve voidaan haluttaessa huomioida kuvion arvoa alentavana tekijänä. Rinnankorkeusläpimitta vaikuttaa kuvion tukkiprosenttiin ja sitä kautta rahalliseen arvoon. Metsämiehen mitta antaa suoraan tiettyä ympärysmittaa vastaavan läpimitan. Hinnasto valitaan tarpeeseen sopivaksi Kaikki maastossa tehtävät havainnot ja mittaustulokset tallennetaan mukana kulkevaan maastotallentimeen. Sieltä ne saadaan hetkessä purettua toimiston tietokoneelle. Siellä Metsäntutkimuslaitoksen ohjelma muuttaa tiedot suoraan kuutioiksi ja puutava- ralajeiksi. Samalla lasketaan kuvioiden pinta-alat 0,1 hehtaarin tarkkuudella. Seuraava kriittinen vaihe metsäarvion tekijän työssä on päättää käytettävä puun hinnasto. Hinnastoja on erilaisia eri tarkoituksiin. Esimerkiksi sukupolvenvaihdosta varten laadittavassa arviossa Kuisma käyttää yleensä viimeisten 10 vuoden keskihintoja, koska ne tasaavat isot hintavaihtelut. Muissa tarkoituksissa käytetään usein kolmen viime vuoden keskihintoja. Hinnat on annettu kolmelle alueelle, Etelä-, Väli- ja Pohjois-Suomeen. ­ Jos tilalla on paljon heti hakattavissa olevaa puustoa, on myös mahdollista tehdä oma hinnasto. Käytetyt hinnat näkyvät suunnitelmasta. Kuutiohinnat on ilmoitettu erikseen ensiharvennus, harvennus- ja päätehakkuupuustolle, Kuisma kertoo. Arvonlaskennassa huomioidaan myös odotusarvokerroin. Se on tärkein sellaisella kuviolla, jota ei enää lasketa taimikoksi, mutta joka puutavarakuutioina laskettaessa saa jopa taimikkoa matalamman arvon. Odotusarvokerrointa käytetään tuomaan nuoren metsän arvoa samaan linjaan taimikon ja ensiharvennusvaiheessa olevien metsien kanssa. Sellaisen nuoren metsän kohdalla, joka ollaan harventamassa pian, käytetään odotusarvokerrointa vain jäävälle puustolle. Odotusarvokertoimen suuruus on arviontekijän valittavissa. Kuisma ei lähtisi juuri missään tilanteessa kertomaan laskennallista arvoa yli kolmen odotusarvokertoimella. ­ nuorille metsille odotusarvon huomioiminen on perusteltua, mutta 40 ­ 50 vuotiaiden puiden kohdalla niiden käytön voisi mielestäni jo lopettaa, Kuisma sanoo. MetsäRaha 1/2011 19 Taimikon arvo vaihtelee maapohjan ja puun pituuden mukaan. Esimerkiksi Väli-Suomessa olevan 15-vuotiaan tuoreen kankaan kuusikon arvo on 1 200 euroa hehtaarilta. Arviontekijän vallassa on, miten laajasti erilaisia kuluja kuten metsänuudistamiskuluja huomioidaan laskelmassa. Alennusprosentti kohtuullistaa arvoa Kun summa-arvo on saatu laskettua mittaustulosten ja hinnaston avulla ja tarvittaessa on huomioitu vielä nuorissa metsissä odotusarvokerroin, pohditaan arvonkorjaukseen sovellettavaa alennusprosenttia. Arvonkorjaus on täysin tila-arviontekijän näkemys ja se vaihtelee tyypillisesti 20 ja 30 prosentin välillä. Alentavia tekijöitä ovat esimerkiksi huono tiestö, hoitorästit ja huonolaatuiset puut. Arvonkorjaus tehdään aina jonkin suuruisena, vaikkei mitään edellä mainittua varsinaisesti olisikaan. Pelkkä summa-arvo antaa muuten liian suuren, käypää arvoa korkeamman arvon. ­ näin saadaan metsätaloudellinen arvo. Metsätilojen kauppa on viime aikoina käynyt sen verran kuumana, että käyvät arvot ovat helposti ylittäneet meidän näillä perusteilla tekemäm- me arvion. Kauppaa on tehty esimerkiksi summa-arvolla ilman alennusprosentin huomioimista saadulla hinnalla. Metsätalouden tuoton kannalta ne hinnat ovat kuitenkin yläkanttiin, Kuisma kertoo. Kun arvot on saatu laskettua, on Kuisman viimeinen työ ennen papereiden tulostamista kirjoittaa parin sivun mittainen arviolausunto. Lausunnosta selviävät keskeisimmät arvioon vaikuttaneet tekijät. Kuviokohtaisen hinnoittelun ja kokonaisarvion lisäksi tulostenippu sisältää liitekartan tilasta ja kuvioista sekä laskelmassa käytetyn puutavaralajihinnaston. Miten hyvin metsäarvio sitten pitää paikkansa ja missä kohdassa sen tekijä epäonnistuu helpoiten? Aikaisemmin epäonnistumisen yleisin syy oli Kuisman mukaan se, että kuvioiden pinta-alat oli laskettu väärin. ilmakuvien käyttö on kuitenkin tuonut tarkkuutta tähän. ­ Kuviokohtaisia heittoja voi tulla 10 ­ 20 prosenttia, mutta koko arvioitavan tilan osalta virheen pitäisi jäädä 10 prosenttiin. Läpimitta on aika kriittinen tekijä. Jos sen arvioi pari senttiä pieleen, sillä on jo vaikutusta tukin osuuteen. Tukki on yli kaksi kertaa kalliimpaa kuin kuitu, joten siinä tapahtuva virhe näkyy myös tila-arviossa, Kuisma kertoo. aRVIO METSäKIINTEISTÖN METSäTaLOUDELLISESTa aRVOSTa Kiinteistön 999-404-1-133 VIRTALA arvioitu kokonaisarvo on 172 754 s. Arvio koostuu seuraavista eristä: 1. Maan arvo 2. Puuston arvo 3. Taimikoiden arvo 4. Metsänhoitokulut Kokonaisarvon korjaus - 15 % Yhteensä Muut kulut Muut arvot Arvioitu kokonaisarvo 1. Maan arvo Metsämaa Tiet, linjat yms. Yhteensä 2. Puuston arvo Uudistushakkuista kertyvä puusto Harvennushakkuista kertyvä puusto Kasvatettavan puuston hakkuuarvo Kasvatettavan puuston odotusarvolisä Yhteensä 3. Taimikoiden arvo Yhteensä 4. Metsänhoitokulut Taimikoiden kehityksen turvaaminen Hakkuista aiheutuvat uudistamiskulut Yhteensä Muuta Arvion laati Hannu Kuisma, Keski-Suomen metsäkeskus ha 34.6 0.4 35.1 m3 3 235 0 1 177 4 412 ha 6.9 ha 13.0 14.8 27.8 % 98.8 1.2 100.0 % 73.3 0.0 26.7 100.0 s 8 578 200 033 8 813 - 14 184 - 30 48 172 754 0 0 172 754 s 8 578 0 8 578 s 142 630 0 24 544 32 859 200 033 s 8 813 s - 3 791 - 10 393 - 14 184 20 MetsäRaha 1/2011 Metsätila-arvion teettäminen esimerkiksi sukupolvenvaihdosta varten kannattaa lähes poikkeuksetta, rahoituspäällikkö Martti Salonen Keski-Suomen OP:stä arvioi. Pankki suosittelee tila-arviota etsätila-arvion teettäminen on suositeltavaa ja yleensä aina kannattavaa. Se huomioi metsän todellisen arvon puuston mukaan. Arvoa pienentävät esimerkiksi hoitorästit tai huonokuntoiset metsätiet. On aika harvinaista, että asiakkaat pääsisivät sukupolvenvaihdoksessa edullisempaan tulokseen ilman omasta tilasta tehtyä arviota, Keski- Suomen Osuuspankin maa- ja metsätalouden rahoituspäällikkö Martti Salonen kertoo. Metsätilan arvo määritetään kaikkein yleisimmin sukupolvenvaihdosta varten. Arviokirjaa tarvitaan sekä kauppaa että lahjoitusta varten. Tila-arvio liitetään mukaan, kun haetaan verottajalta ennakkoratkaisua sukupolvenvaihdokseen. Jos arviota ei ole tehty, ennakkoratkaisua voi olla vaikea saada ja verottaja laskee silloin metsätilan arvon kaavamaisesti käyttäen yhtenäistämisohjeen keskiarvohintaa. Se vaihtelee maan eri osien välillä siten, että Uudellamaalla metsähehtaarin hinta on 5 000 euroa muun näytön puuttuessa ja Lapissa se on 900 euroa. Keski-Suomessa käytetään kahta hintaa; 3 300 ja 2 200 euroa kunnasta riippuen. Yhtenäistämisohjeen keskiarvohintoihin tulee vuodenvaihteessa joitakin tarkistuksia. Metsäarvioita laaditaan paljon perunkirjoituksia ja perinnönjakoja varten. Myös yhtymiä purettaessa tai avioerotilanteessa metsäarvio on usein välttämätön. Arvioita saatetaan silloin tilata jopa useampia eri tekijöiltä. Osituslaskelman laadinnassa käytetään silloin näiden keskiarvoa. Lainapuolella metsäarviolla on käyttöä lähinnä maksuvalmiuden arvioinnissa. Asiakkaat ihmettelevät Salosen mukaan monesti, miksi metsää ei vakuutena arvosteta arvion summa-arvoon. ­ Pankki on käytännössä hampaaton valvomaan hakkuita, koska metsäkiinnitystä ei enää ole käytössä. Metsätilan käypä arvo on kovin toisenlainen, jos monitoimikone pörrää metsässä pari päivää. Siksi metsä arvostetaan vakuuksia laskettaessa kaavamaisesti 2 000 ­ 3 000 euroon hehtaarilta. Tästä vakuusarvoa on 60 prosenttia, Salonen sanoo. Metsätilakauppoja on tehty Keski-Suomessa viime vuosina jonkin verran. Hinnanmäärityksessä arviokirjasta on luonnollisesti apua. itsekin metsää omistava Salonen on keskustellut asiakkaidensa kanssa paljon siitä, mitä kohteista kannattaisi maksaa. Keski-Suomen alueella on myös suunnitteilla joitain yhteismetsähankkeita. Yhteismetsään liittymistä edeltää luonnollisesti metsäarvio. ­ On myös metsänomistajia, jotka haluavat teettää arvion ihan vain nähdäkseen, mitä he omistavat. Arvio kertoo metsäsuunnitelman tapaan mahdollisuuksista irrottaa metsästä rahaa, Salonen sanoo. MetsäRaha 1/2011 MetsäRaha 1/2011 21 21 M Tila-arvio on tarpeen sukupolvenvaihdoksissa, perunkirjoituksissa ja perinnönjaossa. MUSKELEiTA energiapuutaistoon TEKSTI ja KUVA: Paavo Tuovinen Koneasentaja Esa Simpura ja toimitusjohtaja Mikko Häikiö esittelevät Joensuun toimipisteessä Saksaan lähtevää radio-ohjattavaa, keräävää Narva Grip 1500-40E -energiapuukouraa. M aailman suurin energiapuukourien valmistaja Pentin Paja Oy sai viime syksynä lisää muskeleita energiapuutaistoon, kun Outokummun Metalli Oy osti yhtiöstä puolet. Toisen puoliskon omistavat puoliksi Mikko ja Janne Häikiö. Kumpikin yhtiö toimii energiapuun korjuukonemarkkinoilla. Yhteistyö tuo lisää voimavaroja kasvuun. Yhteistyö on jo tiivistynyt muun muassa koneiden maalausten osalta. ­ Raha ei ollut intressi kaupalle, toimitusjohtaja Mikko Häikiö vakuuttaa. ­ Kasvu vaatii koneita ja laitteita. Meillä on sellaisia sorveja, joita ei ole Outokummussa. Outokummussa taas on sopivia laitteita nykyistä suurempien sarjojen tekemiseen, Häikiö sanoo. ­ Kasvu tehdään tuotekehityksellä. Metsäyhtiöille on suunniteltava uudentyyppisiä kouria kuidun ja energiapuun erotteluun. Uusia tuotteita sinne onkin tulossa. Myös taimikonhoitoon on tulossa uusi laite, kitkevä perkaaja testattavaksi, Häikiö sanoo. Viennin osuus yhtiöiden myynnistä on kasvanut jatkuvasti ja liikevaihdon kasvun arvioidaan tulevan viennistä. Vientipanoksia kasvatettiin äskettäin tuntuvasti palkkaamalla mies vientiä hoitamaan. Häikiön mukaan Pentin Pajan aluetta ovat istutukset, taimikonhoito ja puun korjuu ensiharvennuksiin saakka. ­ Energiapuun korjuu lisääntyy, se on selvää. Energiapuusta on tullut puutavaralaji yhtiöille. Jos hehtaarilta tulee kuitupuuta enintään 20 kuutiota, sitä ei kannata lajitella pois. Se menee hakekattilaan, Häikiö sanoo. Häikiön mukaan energiapuun korjuu tehostuu muun muassa sillä, että painomittaus tulee harvesteripään mittauksen tilalle. Karsinnaksi riittää nippujen karsiminen kuljetusta varten. ­ näin työvaiheisiin saadaan lisää tehokkuutta, Häikiö sanoo. TEKSTI ja KUVAT: Paavo Tuovinen Onnistuuko Hassinen klapipuimurillaan? ksi viime vuoden kiinnostavista metsäkoneuutuuksista oli kesänäyttelyissä esitelty Klapimaster-klapipuimuri. Koneen on suunnitellut Hassinen Veljekset Oy (HaVel) ilomantsista tavoitteenaan tuoda kasvaville energiapuumarkkinoille tehokas polttopuunkorjuukone. Kesällä esitelty kone herätti ihmisissä suurta kiinnostusta. Vuoden lopulla kahdesta koneesta oli yritysjohtaja Seppo Hassisen mukaan käynnissä vakavat neuvottelut. Kesällä esiteltyyn mallikoneeseen tulee muutoksia. giljotiinikatkaisu vaihtuu ketjukatkaisuun. Siistillä katkaisulla ja ristikkohalkaisulla tavoitellaan siistiä, myyntikelpoista puuta, joka kuljetettaisiin metsästä ja tyhjennettäisiin esimerkiksi häkkeihin tien varteen. ­ Kokonaisketjussa ensimmäinen kapulaan käsin tarttuva olisi sen uuniin laittaja, Hassinen sanoo. Yrittäjä on varma onnistumisesta. ­ Tämä tulee toimimaan, Hassinen uskaltautuu lupaamaan. Hassinen uskoo konepajan valmistavan viiden vuoden sisällä 20­25 klapipuimuria vuodessa. Tämä saattaa hyvin onnistua, jos verollinen hinta onnistutaan painamaan tavoiteltuun 25 000 euroon. 22 MetsäRaha 1/2011 Y Seppo Hassinen ja Ilomantsiin valmistuva uusi kaksikerroksinen konehalli. Klapimaster Klapipuimuri viime kesän kuosissaan. YHTEISMETSIEN MÄÄRÄ kasvaa nyt nopeasti Kiinnostus yhteismetsiin on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Viime vuonna yhdeksän kuukauden aikana perustettiin 11 uutta yhteismetsää ja vireillä on 30 lisää. Vuoden lopussa yhteismetsiä oli Maanmittauslaitoksen arvion mukaan jo 190. TEKSTI: Paavo Tuovinen KUVAT: Paavo Tuovinen, Katja Konga ja StockXHNG Y hteismetsiä Suomessa on ollut 1800-luvulta lähtien. Edellinen boomi niiden perustamisessa oli 1950- ja 1960-luvuilla, jolloin perustettiin asutusyhteismetsiä. Yhteismetsälakia uusittiin 2003. Tämä muutos sai metsänomistajien kiinnostuksen heräämään ja nyt yhteismetsiä syntyy ennen näkemätöntä vauhtia. Uudet yhteismetsät ovat pieniä, usein vain yhden suvun muodostamia. Kooltaan ne ovat 200­300 hehtaaria. Perustajat ovat Hännisen mukaan olleet noin viisikymppisiä, metsiä lähes ammattimaisesti hoitaneita, jotka ovat havahtuneet siihen, että jotain pitää tehdä. Osakastiloja/yhteismetsä on keskimäärin kuusi. Vanhat yhteismetsät puolestaan ovat isoja, niinpä kaikkien yhteismetsien keskikoko on 3100 hehtaaria. Yli tuhannen hehtaarin yhteismetsiä oli viime vuoden lopussa 79. Yhteismetsissä on kaikkiaan maata noin puoli miljoonaa hehtaaria. ­ Perillisiä halutaan kohdella tasapuolisesti. Yhteismetsä tarjoaa tällöin hyvän vaihtoehdon, paremman kuin ryhtyä lohkomaan tilaa, Hänninen sanoo. Lisäksi metsäomaisuus siirtyy yhteismetsän perustamisen yhteydessä perillisille ilman varainsiirtoveroa päinvastoin kuin kaupassa. ­ Suomalaiset ovat hillittömän herkkiä verojen vaikutuksille, Hänninen arvioi veroetujen merkitystä. Seuraavalle hallituskaudelle on väläytelty pääomatuloveron nostoa ja yhteisöveron laskua, jolloin ero näiden välillä saattaisi kasvaa jopa kahdeksaan prosenttiyksikköön. ­ Se moninkertaistaisi yhteismetsien määrän, jollei yhteismetsien verotus samalla siirry pääomatuloveron mukaiseksi. Se olisi metsätilakoon kasvun kannalta vahinko, Hänninen sanoo. metsän on pidettävä vähintään yksi kokous vuodessa. Pienissä yhteismetsissä yksi kokous riittää hyvin. Yhteismetsällä pitää olla säännöt, toimintasuunnitelma, metsäsuunnitelma, kirjanpito ja kaksi tilintarkastajaa, joista toisen nimittää Metsäkeskus. Yhteismetsien tilintarkastusta yritetään nyt keventää lainmuutoksella siten, että pienemmillä yhteismetsillä riittäisi yksi tilintarkastaja eikä tarkastajan tarvitsisi olla KHT-tasoinen tilintarkastaja. ­ Perikuntiin ja yhtymiin verrattuna yhteismetsä vähentää riitoja ja on toimintakykyisempi, koska yhteismetsässä riittää Valtio tukee yhteismetsien perustamista Valtio tukee yhteismetsien perustamista maksamalla perustamiskulut. Lisäksi yhteismetsä saa veroetua, kun se maksaa puunmyyntitulosta 26 prosentin yhteisöveroa yksityisen metsänomistajan maksaessa siitä 28 prosentin pääomatuloveroa. Metsäntutkimuslaitos (Metla) on selvittänyt syitä, miksi metsänomistajat ovat päätyneet yhteismetsän perustamiseen. ­ Pirstoutumisten estäminen, perillisten tasapuolinen kohtelu ja veroedut, Metlan tutkija Harri Hänninen kiteyttää kolme tärkeintä syytä. Yhteismetsäosuudet ovat myös myytävissä kuten arvopaperit. Hännisen mukaan yhteismetsää ryhdytään harkitsemaan silloin, kun metsiä pitäisi siirtää seuraavalle sukupolvelle, jossa ei ole ketään, joka osaisi tai ehtisi hoitaa metsiä. Yhteismetsä yhdistää suvun jäseniä Yhteismetsien perustamiseen metsänomistajia houkuttaa Hännisen mukaan myös se, että yhteismetsä pitää lapset yhdessä, kun heille jää yksi yhdistävä tekijä. Yhteis- Yhteismetsien kokonaisala on nyt puoli miljoonaa hehtaaria. Kymmenessä vuodessa pinta-alaa voi tulla lisää parisataatuhatta hehtaaria. Yhteismetsät estävät metsien pirstoutumista, mutta mikään taikatemppu maanomistusolojen muuttamiseksi ne eivät ole, Metlan tutkija Harri Hänninen sanoo. MetsäRaha 1/2011 23 enemmistöpäätös. Perikunnassa yksikin kanttura saa lukkoon koko toiminnan, Hänninen sanoo. Perustaneet ovat tyytyväisiä ratkaisuunsa Yhteismetsän perustaneet ovat Metlan valmisteilla olevan tutkimuksen tutkimuksen mukaan tyytyväisiä ratkaisuunsa. Yksikään heistä ei ole katunut ratkaisuaan ja kaikki valitsisivat saman ratkaisun uudelleen. ­ Uusien yhteismetsien perustajien kokemus on kuitenkin vielä hyvin lyhyeltä ajalta, Hänninen toppuuttelee johtopäätöksien arvioinnissa. Yhteismetsät haluavat lähes poikkeuksetta laajentua ostamalla metsää. Uusia, suvun ulkopuolisia osakkaita niihin ei kuitenkaan haluta. Yhteismetsän voi myös purkaa, mutta purkaminen on vaikeaa ja siihen tarvitaan maa- ja metsätalousministeriön lupa. Hetken mielijohteesta yhteismetsää ei kannata ryhtyä perustamaan. ihan pienille metsäaloille Hänninen ei yhteismetsää suosittele. - Jos metsää ja osakkaita on vähän, yhtymä voi olla yhteismetsää sopivampi vaihtoehto, hän sanoo. Yhteismetsä oli meille hyvä ratkaisu Kostialan yhteismetsässä on viisi osakasta ja 160 hehtaaria metsää Etelä-Savossa ja EteläKarjalassa. ­ Meillä on tästä hyvät kokemukset, yhteismetsän nykyinen toimitsija Sami Kostiainen sanoo. TEKSTI: Paavo Tuovinen KUVAT: Paavo Tuovinen ja Kostialan yhteismetsä Ostetaan energiapuuta Nuoren metsän hoito on tuottava sijoitus tulevaisuuteen. Hoidamme nuoria metsiä ja korjaamme samalla puuta puhtaaseen energiakäyttöön. Olemme erikoistuneet energia- ja ensiharvennuksiin sekä uudistushakattavien metsien kantojen nostoon ja hakkuutähteiden keräämiseen. Alan johtavana toimijana takaamme ammattimaisen korjuun sekä kilpailukykyisen hinnoittelun. Kysy lisää alueesi metsäpalveluasiantuntijalta. Yhteystiedot osoitteesta www.biowatti.fi Puusta puhdasta energiaa L&T Biowatti p.010 4608 ostialan yhteismetsä on perustettu 2005. Perustajia on viisi Kostiaisen perheen jäsentä; isoisä, isä, äiti ja kaksi poikaa. Lähtötilanteessa näillä viidellä oli kahdeksan metsätilaa eli metsäomaisuus oli jo pirstoutunut perheen sisällä. Poikien isä, Vesa, jäi eläkkeelle 2005 kesällä. Hän ryhtyi tosissaan pohtimaan mahdollisuutta yhdistää perheen pirstaloituneet metsät yhteen yksikköön, joko yhtiöön tai yhteismetsään. Pieni, perheen sisäinen yhteismetsä oli viisi vuotta sitten vielä outo asia kaikille, myös viranomaisille. Kostialan yhteismetsä oli ensimmäinen vuoden 2003 lakimuutoksen jälkeen alueella perustettu yhteismetsä. Vaihtoehtona yhdistämisessä oli yhtiöittäminen. Kostiaiset pohtivat sekä osakeyhtiö- että osuuskuntavaihtoehtoa. - Ei meillä ollut mitään suuria visioita, tavoittelimme pikemminkin oman elämän helpottamista. isän kantava ajatus oli koota suvun maita yhteen. Jos yhteismetsästä tavoitellaan vain taloudellista tuottoa, tarvitaan isompi osakaspohja ja isompi yksikkö, Sami sanoo. Yhteismetsä vaatii veturin. Jonkun pitää olla valmis perehtymään asioihin ja ottamaan niistä selvää. Aluksi se oli meillä isä, Sami sanoo. - Sääntömääräisiä kokouksia on yksi vuodessa, mutta meillä on ollut tapana pitää kaksi kokousta. Asioista pystytään päättämään paljon kahvipöydässä, Sami kuvaa yhteismetsän toimintaa. Työnjako on selkeä. isä hoitaa metsänhoidollisen puolen, Simo kirjanpidon ja Sami kokousasiat kuten esityslistat ja pöytäkirjat. Myös tarjouspyynnöt ovat Samin vastuulla. Simolla ja Samilla on yhteinen rakennusalan yritys, joten kanssakäyminen on helppoa. K Asioiden hoito helpottunut www.biowatti.fi ­ Alkuun jouduimme hoitamaan paljon viranomaisasioita ja tulkitsemaan säännöksiä, Sami sanoo. 24 MetsäRaha 1/2011 Yhteismetsä voi olla monille kaupunkilaisille hyvä ratkaisu kuten se oli meillekin, Sami Kostiainen uskaltautuu arvioimaan oman kokemuksensa perusteella. Epäselvää oli esimerkiksi, mihin puunmyyntitulot voi sijoittaa. Pitääkö ne laittaa pankkitilille vai voiko niitä sijoittaa esimerkiksi rahastoihin? ­ Meillä rahat ovat sijoitettuina pankkitalletuksiin, mutta meidän tulkintamme mukaan sijoittamisessa ei ole rajoitteita, Sami sanoo. Yhteismetsä helpottaa asioiden hoitoa. Asiat voidaan hoitaa kerralla eikä jokaisen tarvitse hoitaa niitä erikseen. Yhteismetsä helpottaa myös puiden myyntiä. ­ Osakkaiden työmäärä ei tipu ihan viidennekseen, mutta kyllä se varmasti puolittuu, Sami arvioi. Yhteismetsä tarjoaa myös veroedun puun myynteihin. Vero on 26 prosenttia eli kaksi prosenttiyksikköä vähemmän kuin yksittäisen metsänomistajan myydessä puuta. ­ Onhan siitä etua, Sami sanoo. Metsien hoidosta vastaa Vesa Kostiainen. Tässä Vesa istuttamassa taimia. Kostialan yhteismetsällä myös omaa kalustoa Kostialan yhteismetsällä on kevyt palkkausjärjestelmä, joka kattaa metsänhoitotyöt, kirjanpidon sekä matkakulujen ja päivärahojen maksut. isoja hakkuita yhteismetsä ei tee itse, mutta pieniä harvennuksia se tekee. Yhteismetsällä on hiukan omaa kalustoa; moottorisaha, pieni höyläämö ja niin edelleen. ­ Me on yritetty laskea, tuoko energiapuun käytön kasvu lisäarvoa. Toki energiapuun korjuulla saadaan harvennusten kuluja hoidettua, Sami sanoo. Yhteismetsän liikevaihto vaihtelee puun kysyntätilanteen ja myyntien mukaan. Toissa vuonna puuta ei myyty ollenkaan. Lähivuosina myyntituloja kuitenkin tulee, koska metsät ovat suurelta osin uudistuskypsiä. MetsäRaha 1/2011 25 OP-Pohjola-ryhmä tarjoaa ryhmässä asioiville ja asiointiaan keskittäville merkittäviä etuja: bonuksia, alennuksia ja lisäturvaa vakuutuksiin. Merkittäviä etuja keskittämällä nsimmäiset edut tuottaa omistajajäsenyys osuuspankissa, kehityspäällikkö Tuija Koskimäki OP-Keskuksesta sanoo. Omistajajäseneksi pääsee maksamalla kertaluonteisen jäsenmaksun omaan Osuuspankkiin. Omistajajäsenyyden perusteella kotiin tulee OP-lehti. Jäsenyyteen liittyy myös toinen etu, OP Kiinteistökeskuksen palkkiosta saatava 250 euron alennus. Kolmas jäsenyyteen liittyvä etu on yhteistyöyritysten tarjoamat edut, esimerkiksi jäsenille tarjottavat matkat. Myös paikallisilla, yksittäisen osuuspankin tarjoamilla eduilla on omistajajäsenille usein iso merkitys. E ja OP Visa -kortti. Maksettavaksi jää suositushinnaston mukaisesti 2,75 euroa kuukaudessa. Ja yhä useampi asiakas maksaa sen bonuksilla. Bonuksia kertyy mm. tileillä olevista rahoista, lainoista, myös OP Visan käytössä olevasta luotosta. Metsänomistajan kannattaa tallettaa myös puiden myyntituotot osuuspankkiin, sillä OP-bonusten kertymiselle ei ole ylärajaa, Koskimäki sanoo. Keskittäjälle parhaat edut Keskittäjä on sellainen asiakas, joka on sekä OP-bonusasiakas että Pohjolan etuasiakas eli on keskittänyt pankki- ja vakuutusasiointinsa OP-Pohjola-ryhmään. Keskittäjä saa useista vakuutuksista lähes 10 prosentin alennuksen. Auton bonuksellisesta kaskovakuutuksesta alennus on lähes 18 prosenttia. OP-bonusasiakas saa etuasiakkaan 7 prosentin alennuksen lisäksi 3 prosentin lisäalennuksen useammista vakuutusmaksuista. Lisäksi Omakoti vakuutukseen saa 150 euron omavastuuedun tietyissä vahingoissa. Asioinnin keskittämisestä on myös se hyöty, että pankki- ja vakuutusasioinnin voi hoitaa verkossa yksillä verkkotunnuksilla. Siis parhaat edut saa keskittämällä, Koskimäki sanoo. Myös Pohjolan asiakkaalle etuja Vakuutuspuolella vakuutusten keskittäminen Pohjolaan kannattaa. Asiakkaasta tulee etuasiakas, kun hänellä on vakuutuksia kolmesta eri tuoteryhmästä, esimerkiksi koti-, liikenne- ja autovakuutuksista, Koskimäki sanoo. Yli 70-vuotiaat OP-bonusasiakkaat pääsevät etuasiakkaiksi kahdella eri tuoteryhmän vakuutuksella. Etuasiakas saa 10 prosentin alennuksen metsävakuutuksista, 10 prosentin alennuksen hoitokuluvakuutuksesta, 7 prosentin alennuksen koti- ja muista omaisuusvakuutuksista, 7 prosentin alennuksen tapaturmavakuutuksista ja jatkuvista matkavakuutuksista 7 prosentin alennuksen liikenne- ja autovakuutuksesta sekä 8 prosentin lisäalennuksen bonuksellisista Super-, Kevyt- tai isokaskoista. Etuasiakkaan henkivakuutuksen vakuutusmäärää korotetaan naisilla 45 prosenttia ja miehillä 30 prosenttia. OP-bonusasiakkaalle bonuksia ja alennuksia Omistajajäsenestä tulee bonusasiakas, kun oma tai perheen yhteinen pankkiasiointi, vakuutusmaksut tai molemmat yhteensä on vähintään 5 000 euroa kuukaudessa, Koskimäki sanoo. Helsingin OP:ssa ei yhtiömuotonsa takia ole omistajajäseniä, vaan OP-bonuksia kertyy kun asiointi on vähintään 5 000 euroa kuukaudessa. Bonusasiakkaan ainutlaatuinen etu on, että pankki- ja vakuutusasioinnista kertyy bonuksia. Lisäksi hän saa alennukset pankkipalveluista. Esimerkiksi 5 euron hintaisen päivittäisasioinnin palvelupaketin saa 45 prosenttia edullisemmin. Siihen kuuluu käyttötili, OP-verkkopalvelu, verkkotiliote 26 MetsäRaha 1/2011 OP-bonuksilla on helppoa hoitaa pankkipalvelu- ja vakuutusmaksuja Bonukset ovat rahanarvoinen etu ja kertyvät automaattisesti bonustilille. Bonuksilla maksetaan pankin palvelumaksuja ja vakuutusmaksuja. Pohjolan viiden tähden laskussa vakuutusmaksun kohdalla näkyy maksun sijasta tähtiä eli maksu on jo hoidettu OP-bonuksilla. Bonuksia voidaan käyttää myös OPKK:n palkkion maksamiseen ja lainopillisiin palkkioihin. Tällaista käyttöä niille voi olla esimerkiksi metsätilojen omistajanvaihdoksissa, Koskimäki sanoo. asiak lyn As se a ky ont arv Nettimetsäsuunnitelma Luontokohteet tanen Veijo Vir Teemakartat "Metsässä on magiaa!" Minna Ka uppi Raivaussaha Juha Ristolaiselle Viime syksynä KoneAgriassa OP-Pohjola-ryhmän asiakaskyselyyn vastanneiden kesken järjestetyssä arvonnassa raivaussahan voitti Juhani Ristolainen Äänekoskelta. Sahan luovutti Keski-Suomen Osuuspankin markkinointijohtaja Tuomas Piesanen Hakkuuehdotukset Helppo yhteydenpito Kaksi vuotta sitten tai aiemmin kertyneet, mutta käyttämättä jääneet bonukset maksetaan vuosittain joulukuussa rahana asiakkaan tilille. Rahana maksettavista bonuksista peritään pääomaveroa 28 prosenttia. Siksi asiakkaille on edullisinta käyttää bonuksia pankin palvelumaksuihin ja palkkioihin, sillä silloin bonuksista ei mene veroa. Metsät SilvaNettiin Suunnista metsänhoitoyhdistykseen SilvaNetti on uusinta tekniikkaa hyödyntävä verkkopalvelu metsänomistajille. SilvaNetin avulla pysyt ajan tasalla metsäsi tilasta ja voit suunnitella tulevia toimenpiteitä. Teemakartat metsänhoitotöistä, hakkuista ja luontokohteista auttavat päätöksenteossa. SilvaNetti on mainio työkalu yhteisomistuksessa olevien metsien hoitoon ja asioista sopimiseen, koska suunnitelma on internetissä kaikkien osakkaiden ulottuvilla. Ota yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen ja sovi metsäsuunnitelman viemisestä SilvaNettiin. Yhteystiedot löytyvät joko kunnan tai yhdistyksen nimellä osoitteesta www.mhy. . lla maksaa Voiko bonuksi ksen? metsävakuutu ksilla maksettua - Kyllä, mutta bonu ntää metsäosuutta ei voi vähe verotuksessa. 50 euro kerryttää bonu a vuode ksia noin ss makset tua Poh a. Summalla s jolan la aa metsäv aja akuutuk sen 15 n turvatason hehtaar ille. Puun m tetaan yyntituloja t al o 20 00 suuspankk leiin 0 euro a. kertyy bonuk Miten siitä sia? ­ Summ a metsänhoitoyhdistys METSÄNOMISTAJAN ASIALLA Metsä on yhä useammalle omistajalleen taloudellisen toiminnan ohella myös innostava harrastus. Siihen kohdistuu vahvoja tunnesiteitä sekä mahdollisuus hyödylliseen liikkumiseen. Metsän omistaminen tuo mielihyvää TEKSTI: Silja Vuori KUVAT: Silja Vuori, Katja Konga ja Shutterstock ellervon taloustutkimuksen mukaan metsänomistamisen tavoitteena on tulojen saamisen ohella yhä useammin myös virkistyskäyttö sekä luonto- ja maisema-arvot. Metsästä haetaan taloudellisen turvan lisäksi esimerkiksi rauhoittumispaikkaa, hyötyliikuntaa tai konkreettista työtä, jonka tulokset ovat nähtävissä. ­ Monitavoitteiset metsänomistajat ovat jo pitkään olleet kaikkein suurin metsänomistajaryhmä. Heidän osuutensa kasvaa kaupunkilaismetsänomistajien määrän lisääntyessä. Heistä 80 prosentilla on juuret maalla, ja monelle heistä metsä merkitsee siteitä sukulaisiin, omiin juuriin ja kotiseutuun, metsäekonomisti anna-Kaisa Rämö PTT :stä kertoo. Metsän omistaminen koetaan positiiviseksi asiaksi. Moni nauttii metsän kasvun ja omien päätösten vaikutusten seuraamisesta. Virkistävää on myös, että omasta metsästä saa takka- tai rakennuspuita ja joulukuusen. Metsänomistajiksi tullaan Suomessa tyypillisesti vasta yli 50-vuotiaina. nykyistä seuraava omistajasukupolvi on usein jo syntynyt kaupungissa. Rämö ennakoi, että heidän on vanhempiaan helpompi luopua metsistään, jos ne eivät heitä erityisesti kiinnosta. Toisaalta ne, jotka haluavat jatkaa metsänomistajina, ovat yleensä hyvin motivoituneita ja innostuneita. Rämön haastattelemat innokkaat nuoret metsänomistajat ovat kertoneet nauttivansa metsänhoidon monista vaiheista aina raivaustöistä puukaupan tekemiseen ja ostajien kilpailuttamiseen. Juuri he ovat nimenneet metsänomistamisen harrastuksekseen. P Monitavoitteisten metsänomistajien määrä kasvaa edelleen, metsäekonomisti anna-Kaisa Rämö PTT:stä sanoo. 28 MetsäRaha 1/2011 aimo Hienoselle oma metsä on ennen kaikkea polttopuiden lähde. Säännöllinen hoitotyö pitää sekä miehen että metsän hyvässä kunnossa. Hyvä taukotila on järkevä mukavuustekijä. Nautintoa työstä omassa metsässä Metsäveroillat Pirkanmaalla Pirkanmaan Osuuspankit ja Pirkanmaan metsäkeskuksen Ryskettä metsiin ­hanke järjestävät veroiltoja Pirkanmaalla tammi-helmikuussa 2011. Tule kuulemaan viimeisimmät vinkit metsäveroilmoituksen täyttämiseen. Esittelyssä myös verotili. Paikkakunnat ja ilmoittautumisnumerot: 11.1. 12.1. 13.1. 18.1. 19.1. 20.1. 26.1. 27.1. 2.2. 9.2. 15.2. 16.2. 17.2. 22.2. 23.2. Orivesi, 010 254 3301 Punkalaidun, 0400 597 466 Ruovesi, 03 476 1300 Lempäälä, 010 254 6019 Ikaalinen, 010 254 5801 Kuru, 03 473 0100 Kangasala, 03 377 6127 Mouhijärvi, 010 255 5101 Vammala, 010 257 5202 Mänttä, 03 471 3222 Ylöjärvi, 010 254 6019 Virrat, 03 485 211 Tampere, 010 254 6019 Nokia, 010 254 6019 Hämeenkyrö, 010 254 6019 H elsinkiläinen aimo Hienonen hankki Mäntsälässä sijaitsevan 13 hehtaarin metsäpalstansa reilut 10 vuotta sitten lehti-ilmoituksen perusteella. Ensimmäiset vuodet metsäharrastus oli tyhjäkäynnillä, koska työ optikkoalan yrittäjänä vei ajan. Yrityksen myynnin ja eläkkeelle jäännin jälkeen metsässä on alkanut tapahtua noin satana päivänä vuodessa. ­ Mielenkiinto metsää kohtaan sai alkunsa oman talon polttopuiden tarpeesta. ne täältä on saatu ja vähän enemmänkin. Yksi päätehakkuu on tehty ja sen siemenpuiden poistaminen on edessä pian, Hienonen kertoo. Huolellisen työn tulokset näkyvät mäntyvaltaisessa metsässä. Palstasta yli puolet on jo saavuttanut Hienosen hoidossa lähes puistomaisen tason. Talli mönkijälle ja taukotupa isännälle Keskuspaikkana on puolivälissä metsätilaa oleva alue, jonne on rakennettu polttopuuvaraston lisäksi talli mönkijälle ja pienkuormaajalle sekä taukotupa isäntää varten. Kilometrin mittaisen metsäautotien auraaminen perille hoituu pienkuormaajalla, joka on hyvä väline myös pieniin maanmuokkauksiin ja kaivutöihin. Sähköä rakennuksiin saadaan aggregaatilla. Metsänhoitotyöt ovat Hienosen mielestä vähän kuin golf. Metsä vie helposti kaiken ajan ja mielenkiinnon. Tärkeän hyötyliikunnan lisäksi oma suolansa on selvittää vaihtoehtoja erilaisista työvälineistä. Esimerkiksi moottori- ja raivaussahat ovat kehittyneet paljon ja hyvän sahan kanssa on ilo työskennellä. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Kahvitarjoilu.Tarkemmat tiedot tilaisuuksista metsäkeskuksen internetsivuilta www.metsakeskus.fi kohdasta Koulutus ja tapahtumat sekä paikallislehdistä. Ennakkoilmoittautuminen välttämätön. MetsäRaha 1/2011 29 Meitä käytettiin 50-luvulla yhtä paljon talojen lämmitykseen kuin sahatavaran ja paperin valmistukseen. Miksei sama onnistuisi uudelleen? PÖKKÖÄ PESÄÄN, SANON MINÄ. Helsingin Metsämessujen OP-Pohjola-ryhmän palkinto Toivalaan Viime syksynä Helsingin metsämessuilla OP-Pohjola-ryhmän osastolla palkintona ollut sähköavusteinen polkupyörä on arvottu. Arvonnan voitti Stora Enson hankintaesimies Ville Tuhkanen Toivalasta. OP-Pohjola-ryhmän osastolla vieraili messujen aikana tuhansia pankki- ja vakuutusasioista kiinnostuneita ihmisiä. Erityisesti kävijöitä kiinnosti metsävakuutustarjous, jossa pankki- ja vakuutusasiointinsa OP-Pohjola-ryhmään keskittävälle asiakkaalle luvattiin uusi metsävakuutus vuodeksi veloituksetta. Keskittäminen ja sen tarjoamat edut herättivät yleisemminkin keskustelua osastolla kävijöiden keskuudessa. Palkintopyörää Villelle luovuttamassa pankinjohtaja Riitta Pesonen-Muttilainen ja rahoitusasiantuntija Matti Tarvainen Juvan Osuuspankista. Ristikon ratkaisun löytyy netistä osoitteesta www.metsaraha.fi/digilehdet/kuvat/metsaraha1101ristikkoratkaisu.jpg 30 MetsäRaha 1/2011 Toimi heti! Etusi on 63,50 euroa. Metsälehti 7 kk normaalihinta 63,00 euroa, Vero-Makasiini arvo 7,50 euroa, Metsänomistajan lakikirja 28,00 euroa, yht. 98,50 euroa n lehti o Metsä unut. uudist Tilaajalahjana Metsänomistajan lakikirja Selätä verokarhu. Kun tilaat viiden päivän kuluessa saat Vero-Makasiinin nopean tilaajan palkintona. Arvo 7,50 euroa. 35 euroa 7 kk Nyt 28 euroa Saat hyödyllisen Metsänomistajan lakioppaan tilaajalahjaksi. Arvo 28 euroa. arvo Jämäkämpi, tuhdimpi. Ja entistä luettavampi. Metsälehti on nyt selvemmin alansa ykkönen. Paketoimme sisällön entistä luettavampaan muotoon. Uutiset, puukaupan kuulumiset, metsänhoidon vinkit, metsänomistajien haastattelut, uudet koneet ja laitteet, kaikki metsänomistajalle tärkeät asiat, yhdessä lehdessä. Ammattitaitoisesti, puolueettomasti ja selkokielisesti. Aloita uusi vuosi yhdessä Metsälehden kanssa. Siitä hyötyvät sekä sinä että metsäsi. Tutustu tarkemmin osoitteessa www.metsalehti.fi Tilaa numerosta 020 77 29136 Tai www.metsanetti.info Photo: © Stefan Berg, Johnér Kuvassa tyytyväinen metsänomistaja. Stora Enson kanssa asioiminen on mutkatonta, vain yksi puhelinsoitto riittää. Puukaupan yhteydessä saat käyttöösi helppokäyttöisen eMetsä-veropalvelun. Elämäsi helpoin puukauppa ja vaivattomin veroilmoitus alkavat puhelinnumerosta 02046 1476. www.storaensometsa.fi